Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Rehtori Alexander Brukin vastine Otsolan tilanteesta: "Väitteet 'sotilaallisesta kurista' talossamme ovat pelkästään naurettavia"

Otsolan kansalaisopiston toiminnanjohtaja-rehtori Alexander Brukin vastine: Joitakin faktoja suhteettomaksi paisuneeseen tiedotukseen Otsolan asioista (SK ti 20.11 ., ke 21.11 . ja pe 23.11. ): Taustaa Otsolan nykyinen konfliktitilanne on alkanut huhtikuussa 2017, kun rohkenin paheksua sitä, että eräs työntekijä oli henkilöstökokouksessa keskeyttänyt puheenvuoroni huutamalla sen päälle ilman minkäänlaista provosointia taholtani. Pian tämän jälkeen hän muutaman muun tuella aloitti ajojahdin, jonka tavoitteena oli alusta alkaen Otsolan hallituksen harhauttaminen toiminnanjohtajan irtisanomiseen tekaistuilla perusteilla. Vuoden 2017 aikana hallitukselle jätettiin muun muassa kaksi erottamisadressia sekä kaksi aiheetonta häirintäilmoitusta. Hallitus palkkasi kokeneen työyhteisökonsultin, jonka johdolla näitä asioita puitiin koko syksyn 2017 ajan. Viime tammikuussa hallitus valitsi Antti Pekolan puheenjohtajaksi vaalissa, jossa minulla ei ollut äänivaltaa. Ensi töikseen Pekola järjesti tapaamisen, jossa tehtiin jonkinlainen sovinto ajojahdin kahden päätekijän kanssa. Artikkelissa siteerattu väite, jonka mukaan Pekola olisi huutanut ja uhkaillut siinä sovintotapaamisessa, on valhetta. Tämän voivat todistaa neljä muuta paikalla ollutta luottamushenkilöämme, mutta toimittaja ei katsonut tarpeelliseksi kuulla heitä asiassa. Nykyinen vaihe SK:n artikkeleissa puhutaan joka kohdassa Otsolan kansalaisopistosta ja sen ”henkilökunnasta”. Otsolan kansalaisopistossa työskentelee nykyisin yli 130 ihmistä. Aluehallintovirastolle 18.6.2018 toimitetun kirjelmän kuudesta allekirjoittajasta neljä olivat toimineet STEA:n rahoittamassa Sänttis-nuorisotyössä, jota oli kokeiltu vuodesta 2012 ja jolla ei ollut mitään tekemistä Otsolan kansalaisopiston toiminnan kanssa. Tämän nuorisotyön osalta tuli vähitellen ilmi, että kasvokkain lasten kanssa oli tehty keskimäärin vajaat 5 työtuntia viikossa/kokoaikainen työntekijä. Kevätkaudella 2018 Sänttis-ryhmiin osallistui keskimäärin 3,7 lasta/kokoontuminen. Melkein kaikissa ryhmissä oli kaksi päätoimista ohjaajaa. Vuonna 2017 yhden kaksituntisen harrastuskokoontumisen hinnaksi tuli laskentatavasta riippuen 392 euroa tai 550 euroa. Kirjelmä aluehallintovirastolle valheineen ja solvauksineen oli suora kosto siitä, että toukokuun lopussa asetin Sänttis-nuorisotyölle seuraavat kontaktityötavoitteet: kokoaikaiselle nuorisotyöntekijälle 12 pienryhmätuntia viikossa ja kokoaikaiselle työnjohtajalle 6 pienryhmätuntia viikossa. Näitä kontaktityömääriä oli ollut tarkoitus toteuttaa 27 viikkoa vuodessa, kun koulujen erityisopettajien opetustyö kestää 38 viikkoa vuodessa. Nämäkin vaatimattomat suoritetavoitteet kohtasivat sellaista vastustusta, että syyskaudella 2018 Sänttis-toimintaa ei päästy aloittamaan lainkaan. Sänttiksestä luopumisesta käytiin yt-neuvottelut, joissa ao. työntekijöille luovutettiin kaikki hallituksen minulta saama aineisto. He eivät edes yrittäneet kumota esittämiäni lukuja. Menettelytavat On merkillepantavaa, että tietyillä henkilöillä on tapana purskahtaa itkuun, tehdä häirintäilmoituksia, huutaa apua yms. suunnilleen ensimmäisen poikkipuolisen sanan kuultuaan. Samaan aikaan heidän omaa keinovalikoimaansa on vaikeaa moittia hienotunteisuudesta: erottamisadressit, törkeät henkilökohtaiset loukkaukset virallisissa kirjeissä, työprosessin sabotointi, julkinen häpäiseminen jne. Olin antanut toimittajalle usean sivun luettelon todistettavasti valheellisista väitteistä, joita oli esitetty niin aluehallintovirastolle kuin muissakin kirjelmissä – asioista, joissa ei ole vain sana sanaa vastaan, vaan jotka ilmenevät asiakirjoista taikka siten, että ensin yhdessä kirjelmässä oli ilmoitettu yhtä ja jonkin ajan päästä toisessa kirjelmässä päinvastaista (kun oli päässyt unohtumaan, mitä oli kirjoiteltu aiemmin). Toimittaja kuitenkin päätti valita vasta-argumenteistani ainoastaan toisarvoisimmat. Suomen Setlementtiliitto ry:n toimitusjohtajan Pentti Lemmetyisen toimet Otsolaa kohtaan ovat käsittämättömiä. Ulostulossaan SK:n mielipidesivulla 23.11. hän tietoisen valheellisesti loi mielikuvan, jonka mukaan Otsola ei olisi suostunut sitoutumaan hyvän työkaveruuden periaatteisiin. Todellisuudessa kyse on siitä, että emme suostu antamaan hänelle oikeutta pakottaa meitä toimimaan hänen tahtonsa mukaisesti sisäisissä asioissamme. Ennen tätä syksyä Setlementtiliitto ei ollut osallistunut Otsolan toimintaan millään tavalla ainakaan 1960-luvun jälkeen. Toimintamme kehitys Pääkirjoituksessa 23.11. esitettiin huoli siitä, että Otsolaa voisi uhata opettaja- ja opiskelijakato. Onneksi näin ei ole, ja kuluneena syksynä opiskelijamäärämme on kasvanut entisestään. Monikaan ei tiedä sitä, että todellinen romahduksen uhka koettiin vuonna 2017, kun eräiden henkilöiden ansiosta jouduin uhraamaan koko kesälomani, jotta syyslukukautemme olisi ylipäätään päässyt alkamaan. Tällä hetkellä varsinaisia osapuolia tässä konfliktissa ovat käytännössä toiminnanjohtaja ja se työntekijä, josta ovat lähteneet kaikki Otsolassa 16 vuoden aikana kokemani riidat. Otsolassa sijaitsevat valvontakamerat eivät yllä kenenkään työpisteelle, vaan ainoastaan käytäville. Jokainen Otsolassa käynyt on voinut omin silmin havaita, että väitteet ”sotilaallisesta kurista” tms. talossamme ovat pelkästään naurettavia.