Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Laura Torvinen: Mosambikissa koulunumeroita korotetaan seksiä vastaan – vain kolmannes koulun aloittaneista tytöistä käy sen loppuun

”Tahdotaanko ylipäätään kasvatuksen kautta valmistaa naista elämää varten. Annetaanko hänelle taitoa ja kykyä elatuksen hankkimiseen?” kysyi Minna Canth 1884 Valvoja -lehdessä. Meillä tahtoa on ollut, sillä kuluneiden 150 vuoden aikana Suomesta on tullut tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen mallimaa. Koulutusjärjestelmäämme käydään perehtymässä eri puolilta maailmaa, ja siitä on tullut vientituote. Minna Canthin kysymys on yhä aiheellinen täällä Mosambikissa, missä vain hieman yli kolmannes yli 15-vuotiaista tytöistä ja naisista osaa lukea ja kirjoittaa. Maaseudun naisista valtaosa on vailla minkäänlaista muodollista koulutusta. Luku- ja kirjoitustaidottomuudesta huolimatta naiset kyllä hankkivat oman elantonsa ja huolehtivat yleensä perheistäänkin, sillä maatalous on naisten työtä. Noin 80 prosenttia väestöstä saa siitä niukan toimeentulon. Köyhyydestä ja osattomuudesta naiset eivät pääse irti palstatilkkujaan viljelemällä. Sukupolvesta toiseen jatkuneen kierteen katkaisemiseen tarvittaisiin kattavaa ja laadukasta koulutusta, jotta naiset ja tytöt – toki myös miehet ja pojat – voisivat parantaa elinolosuhteitaan. Koulutie on tytölle vaarallinen Mosambik on vuonna 1975 saavutetun itsenäistymisen jälkeen määrätietoisesti rakentanut koulutusjärjestelmäänsä, ja periaatteessa kaikki lapset pääsevät tällä hetkellä kouluun. Koulutie on usein kirjaimellisesti pitkä ja kivinen: monet joutuvat taittamaan matkan jalkaisin, ja osa lapsista käy edelleen koulua puun varjossa taivasalla. Lisäksi koulutiellä on vaaroja, erityisesti tytöille. Oppilaiden seksuaalinen hyväksikäyttö ja häirintä, esimerkiksi arvosanojen korottaminen seksiä vastaan, on niin yleistä, että tämän lukuvuoden alkaessa Mosambikin pääkaupunkialueen Maputon kuvernöörikin nosti ongelman esiin. Saniteettitilojen puute vaikeuttaa tyttöjen koulunkäyntiä, samoin vastuu tytöille ”luonnostaan lankeavista” koti- ja maataloustöistä. Niinpä koulunsa aloittaneista tytöistä vain noin 35 prosenttia saa seitsemän vuotta kestävän peruskoulun päätökseen. Korkeakouluissa opiskelevista on naisia kuutisen prosenttia. Tytöt halutaan naittaa nuorina Tyttöjen vähäistä koulutusta selittävät monet toisiinsa kytköksissä olevat tekijät: köyhyys, kotityöt, perinteet ja aikuisuuteen valmistavat riitit, roolimallit, näköalattomuus... Koulutusta vaille jääneet vanhemmat eivät halua lähettää tyttöjä kouluun, koska heitä tarvitaan ruuan hankinnassa. Opetuksen tasokaan ei välttämättä vakuuta, ja usein tytöt halutaan yhä naittaa nuorina lobolon eli morsiamesta maksettavan taloudellisen korvauksen toivossa. Lapsiavioliitot ovat muutenkin yleisiä osassa maata. Myös teiniraskaudet ovat yleisiä. Maailman Väestörahaston mukaan jopa joka toinen tyttö Mosambikissa tulee raskaaksi ennen 18 vuoden ikää, ja maaseudulla lähes joka kymmenes tyttö alle 15-vuotiaana. Lainsäädäntö toki kieltää alle 18-vuotiaiden avioliitot, ja moni pitää loboloakin aikansa eläneenä jäänteenä, mutta erityisesti maaseudulla traditiot elävät edelleen vahvoina. Suomi mukana kehittämässä opetusta Äärimmäinen köyhyys luo aivan samanlaista näköalattomuutta kuin mitä Minna Canth kuvasi riipaisevasti Köyhää kansaa -kirjassaan (1886). Hänen ajatuksiaan heijastavat muutoksen tuulet puhaltavat kuitenkin voimakkaina myös Mosambikissa. Koulutus on yksi maan hallituksen painopisteistä ja sen osuus valtion budjetista noin viidennes. Myös avunantajat, mukaan lukien Suomi, investoivat koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Suomen kehitysyhteistyövaroista valtaosa, noin 70 prosenttia, käytetään Mosambikin perusopetuksen tukemiseen. Tavoitteena on turvata tasa-arvoinen ja laadukas peruskoulutus kaikille ja kiinnittää samalla erityistä huomiota tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien turvaamiseen. Haluamme olla mukana rakentamassa koulutusjärjestelmää, joka antaa tytöille kykyjä ja taitoja hankkia oma elantonsa. Perusedellytys työssä onnistumiselle on tietysti mosambikilaisten sitoutuminen samaan tavoitteeseen. Onneksi meillä onkin kumppaneina niin vahvoja mosambikilaisia päätöksentekijöitä kuin valovoimaisia roolimalleja. He uskaltavat kyseenalaistaa tyttöjä ja naisia syrjivät sosiokulttuuriset perinteet ja vaatia heille tasa-arvoisia mahdollisuuksia käydä koulua ja luoda uraa myös kotipiirin ulkopuolella. Kirjoittaja on Suomen suurlähettiläs Mosambikissa. Sarjassa vierailijat kirjoittavat ajankohtaisista aiheista Minna Canthin 175-vuotisjuhlan innoittamina. Viikon kuluttua vuorossa on Juha Hurme. Koulutusta vaille jääneet vanhemmat eivät halua lähettää tyttöjä kouluun, koska heitä tarvitaan ruuan hankinnassa. Äärimmäinen köyhyys luo aivan samanlaista näköalattomuutta kuin mitä Minna Canth kuvasi.