Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Raja se on harjoittelemisessakin – ei ole oikein, että urheileminen aiheuttaa anoreksiaa, sairastumisia, kehityshäiriöitä tai jopa kuolemia

Tällä viikolla ilmestynyt Urheilulehti (15.11.) nosti esiin kipeän, mutta tärkeän aiheen. Lehti kertoi suomalaisesta voimistelujoukkueesta Mineteistä, jota on valmennettu vuosikaudet pelkoa herättäneillä keinoilla. Valmentaja Titta Heikkilä on ollut artikkelin mukaan aggressiivinen ja alistava pieniä lapsia kohtaan. Hänellä oli tapana huutaa voimakkaasti, raivota ja haukkua valmennettaviaan. Minetit voitti naisten sarjan maailmanmestaruuden 2017, mutta menestyksen hinta oli kova. Viisi vuotta ennen mestaruutta kolme joukkueen jäsentä oli sairastunut anoreksiaan ja lopulta yksi menehtyi vain 21-vuotiaana lääkemyrkytykseen. Urheilulehden haastattelema kohuvalmentaja myönsi, että hän on ollut pelätty valmentaja lasten keskuudessa, mutta saanut kärsivällisyyttä otteisiinsa. Paljon melua herättänyt artikkeli on tehty Titta Heikkilästä ja Mineteistä, mutta valitettavasti tapaus lienee vain yksi muiden joukossa, joskin kovimmasta päästä. Erityisesti voimistelu on armoton laji, jossa urheilija kantaa mukanaan myös ulkonäköpaineita. Ilta-Sanomat (16.11.) kertoi jatkouutisessaan, kuinka suomalaisten voimistelijatyttöjen kehoista tehdään prosentintarkkoja koostumusmittauksia. Aiheeseen Twitterissä tarttui muun muassa gynekologi Reita Nyberg , jonka mielestä tytöiltä vaadittava 10–15 prosentin rasvaprosentti on käsittämättömän alhainen. Hänen mukaansa niin pienellä rasvaprosentilla tehdään hallaa nuoren naisen aivoille, luustolle ja hormonaaliselle kehitykselle. Voidaan kysyä, millaista hintaa urheilijoiden täytyy olla valmiina maksamaan menestyksestä? Onko esimerkiksi maailmanmestaruus riittävä palkinto vuosikausia jatkuneesta nöyryyttämisestä, alistamisesta ja harjoittelemisesta pelon varjossa? Osalle se on. Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, joka käsittelee eri tavalla saamansa kohtelun. Osalle tiukka kuri ja valmentajan kova auktoriteetti ovat luonnollisia asioita, jotka auttavat häntä saamaan itsestään parhaan mahdollisen irti. Toiset kokevat kovan valmentajan huutamisen pelotteluna ja kiusaamisena, joka saa luopumaan rakkaasta lajistaan liian varhaisessa vaiheessa. Osa menee lukkoon, jatkaa suorittamistaan kuin robotti ja lopulta ylisuorittaa koko ajan terveytensä ehdoilla ja on valmis tekemään sokeasti mitä tahansa lajin eteen. On ymmärrettävä, että raja menee jossain. Ei ole oikein, että urheileminen aiheuttaa anoreksiaa, sairastumisia, kehityshäiriöitä tai jopa kuolemia. Suurin virhe olisi vaieta aiheesta ja vähätellä ongelmia. Urheilulehti teki päänavauksen, joka kaipaa lisää tarttumista ja jatkokeskustelua. Viisi vuotta ennen mestaruutta kolme joukkueen jäsentä oli sairastunut anoreksiaan ja lopulta yksi menehtyi vain 21-vuotiaana lääkemyrkytykseen.