Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Mielenterveyden horjumiseen on moninaiset syyt – Satakunnassa ongelmia on noin 7 prosentilla ikäluokasta

Honkien välistä pilkistää harvinainen näky – marraskuinen sininen taivas. Harjavallan sairaalan mäntykankaan maisemissa on hoidettu yli vuosisadan ajan mielenterveyspotilaita. Nyt 2000-luvulla nuorten potilaiden määrä on kasvanut. Vuonna 2014 nuorisopsykiatrian avohoidon lähetteen sai Satakunnassa 1 469 nuorta ja vuonna 2017 määrä oli 1 644 nuorta. –Noin seitsemän prosenttia satakuntalaisista 13–22-vuotiaista nuorista oli viime vuonna erikoissairaanhoidon piirissä, kertoo vastuualuejohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu Satakunnan sairaanhoitopiiristä. –Pitkään on puhuttu diagnosoinnin kehittymisen näkyneen tilastoissa, mutta alkaisi näyttää siltä, että nyt mukana on myös ongelmien lisääntymistä, Haapasalo-Pesu arvelee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoinnin mukaan mielenterveyshäiriöt ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. –Kärjistetysti sanottuna tytöillä saattaa olla herkemmin pyrkimys ylisuorittamiseen. Pojat osaavat ottaa tietyt asiat hieman rennommin ja keskittyä esimerkiksi pärjäämään niissä asioissa, joissa haluavat olla hyviä. Toisaalta nuorissa, erityisesti pojissa, on myös niitä, joita vaivaa juuri välinpitämättömyys. Kun mikään ei kiinnosta, seurauksena on usein jonkin asteista syrjäytymistä tai mielenterveysongelmia. Usein taustalla on ongelmien kasaantuminen. Nuorilla, jotka sairastavat masennusta, samanaikaiset ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä. –Perheessä voi olla alkoholismia, koulussa joudutaan kiusatuksi tai jäädään yksin, Haapasalo-Pesu luettelee. Haapasalo-Pesu arvelee myös entistä kovemman kilpailun ja vaatimusten tiukentumisen vaikuttavan hyvinvointiin. Politiikka ohjaa valmistumaan koulusta nopeammin. Samalla esimerkiksi ammattikoulujen läsnäolo-opetus on vähentynyt. Väliinputoajiksi ovat jäämässä juuri myöhäisteinit.  Koulutuksesta leikkaaminen heijastelee välillisesti myös oppilaiden hyvinvointiin. Työelämässä pärjätäkseen pitää olla supliikki, esiintymistaitoinen ja sosiaalinen. –Ennen pystyi kenties pysymään paremmin kyydissä, kun yhteiskunta ei ollut näin vaativa. Kaikkien ei tarvinnut täyttää samoja kriteerejä, hän pohtii. Lähete- ja potilasmäärän jatkuvasti kasvaessa yhtä nuorta varten on entistä vähemmän aikaa. Haapasalo-Pesun mukaan Satakunnassa palvelut ovat monipuoliset, mutta kuormitus on kova. Sote-uudistus toivottavasti yhtenäistäisi käytäntöjä. Harjavallan sairaalan lisäksi Satakunnassa mielenterveyspalveluita tarjoavat aluepoliklinikat Porissa, Kankaanpäässä, Raumalla ja Huittisissa. Harjavallasta hoito on siirtymässä Porin Tiilimäkeen näillä näkymin vuosikymmenen vaihteen jälkeen. Nuoren itsetuntemuksen lisäksi vanhempien, muiden läheisten ja koulun tuki ovat keskeisiä keinoja ennaltaehkäisyssä. Haapasalo-Pesu nostaa esimerkiksi "Islannin ihmeen". Islannissa on onnistuttu 20 vuodessa vähentämään nuorten juomista, tupakointia ja huumeidenkäyttöä vahvistamalla vanhemmuutta ja lisäämällä harrastusmahdollisuuksia. Islantilaiset vanhemmat allekirjoittavat lupauksen, jossa lupaavat viettävänsä enemmän aikaa lastensa kanssa. Kotiintuloaika on laajasti sovittu. Lisäksi jokainen 6–18-vuotias lapsi tai nuori saa vuosittain peräti noin 420 euron tuen itselleen mieleiseen harrastukseen. Haapasalo-Pesun työssään kohtaamat vanhemmat kokevat syvää syyllisyyttä nuoren mielenterveysongelmista. Hän muistuttaa, että syy ei kuitenkaan ikinä ole pelkästään vanhempien, vaan pahoinvointi on monen tekijän summa –Ei kukaan vanhempi suunnittele sellaista tilannetta, että joutuu viemään lapsensa esimerkiksi suljetulle osastolle. Lue myös: "Äiti antaa sulle kaikki anteeksi eikä ole mistään vihainen" – Monica Tiisalan tytär ei saanut ajoissa apua ja riisti henkensä, nyt äiti haluaa olla tukena muille saman surun valtaan joutuville Mielenterveysviikko järjestetään ensi viikolla 18.–25.11. Viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Keskusteluun voi osallistua sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #munelämä #mielenterveysviikko. Kouluissa apua antavat kouluterveydenhoitaja, psykologi, kuraattori tai opettaja Apua ja neuvontaa saa terveyskeskuksesta sekä palvelevista puhelimista (esimerkiksi Suomen mielenterveysseura tai Mannerheimin lastensuojeluliitto) Verkossa Mielenterveystalo www.mielenterveystalo.fi ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos www.thl.fi Kiireellisessä tilanteessa tulee ottaa yhteys hätänumeroon tai päivystys- tai ensiapupisteeseen.