Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Suomi vie Berliinin ruokamessuille superfoodia latoromantiikalla höystettynä – puhdas luonto, osaaminen ja eksotiikka myyvät

Berliinissä järjestetään tammikuussa maailman suurimmat Grüne Woche -ruokamessut. Suomi on ensimmäistä kertaa Saksan kumppanimaa. Tavoitteena on saada suomalaiselle ruualle näkyvyyttä ja kontakteja. Messuille osallistuu 65 maata eri puolilta maailmaa. Mukana on maita Euroopan lisäksi niin Aasiasta kuin Afrikastakin. –Suomi pärjää omalla eksotiikallaan, puhtaudella, arktisuudella, MTK:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainen luettelee. Hartikainen on Suomen osaston projektinjohtaja. Berliinissä Suomea myydään tarinoilla. Yksi tarina on Kukkosen kolmen veljeksen tarina. Veljesten perheyritys Kaslink tekee kauratuotteita, joita viedään jo 15 maahan. Juha-Petteri Kukkonen sanoo vaatimattomasti, että suomalainen kaura on maailman parasta ja heidän perheellään vienti on dna:ssa. Kukkonen toteaa, että suomalainen ei juuri kehuskele maailmalle menosta. Veljeksillä on kuitenkin selkeä päämäärä. –Päätämme, että tuohon suuntaan muuten mennään ja nyt mennään Saksaan, Kukkonen demonstroi veljesten lauantaisaunaillan päätöksiä. Toisen perheyrityksen Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo on samoilla jäljillä. Vientiä kohti. Tilan spelttituotteet laitettiin ensin Amazon-verkkokauppaan myyntiin, ja kaikki meni, mitä tarjolle laitettiin. Ainoa moite ostajilta oli, että tuote oli loppunut. Ennen Berliinin messuja yritys ehtii käydä Hong Kongissa vientireissulla. –Meillä on perheyrityksen tarina. Se edesauttaa myynnissä, kun voimme tuoda kasvomme tuotteen taakse, Larmo sanoo. Myös Helsingin Mylly lähtee Berliiniin luottavaisin mielin. 80-vuotias perheyritys on luomukauran jalostaja. Tuotteita viedään 40 maahan ja viennin osuus on kolmannes 40 miljoonan euron liikevaihdosta. –Saksa on yksi kohdemarkkinamme. Saksa on suurin luomumarkkina Euroopassa, yrityksen vientipäällikkö Azaliya Sungatullina kertoo. Vientipotentiaalia riittää Kolmen yrityksen vientitarina on messujärjestäjien toiveissa pian monen muunkin suomalaisen yrityksen tarina. –Suomalaisella ruualla on vientipotentiaalia. Meillä on tarina: puhdas suomalainen luonto, osaaminen, eksotiikka, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi tiedotustilaisuudessa. Hän kuitenkin lisäsi, että vaikka menestymisen avaimia onkin, niin menestyksen eteen on myös tehtävä töitä. Marttila sanoo, että Suomen on otettava paikkansa messuilla. –Tarjoamme yrityksille mahdollisuuden lisätä vientiä ja luoda Suomi-brändiä. MTK vastaa hankkeen järjestelyistä yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n ja Business Finlandin kanssa. Viennin edistäminen on maratonlaji Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) jatkoi Marttilan linjoilla. Hän tosin sanoi, että viennin edistäminen ei ole sprinttilaji vaan maraton. –Jotta työ toteutuu, tarvitaan taloudellisia panoksia. Toivon, että työ jatkuu seuraavalla vaalikaudella. Leppä muistutti, että Saksa on tärkeä kumppani, mutta messuilla ei olla vain Saksan markkinoilla. –Koko globaali taho on mukana messuilla. Leppä myös muistutti, että vaikka vienti onkin koko Suomelle tärkeää, niin vientihyödyn pitää ylettyä maanviljelijälle asti. Hän myös totesi, että ruokamatkailu edistää vientiponnisteluja. Puhumattakaan siitä, että suomalainen ruoka on puhdasta ja turvallista. Esillä Suomen villi luonto Suomen ilmeen messuille suunnitelleen mainostoimisto Hasan & Partnersin graafinen suunnittelija Riikka Koistinen lisäsi, että muutkin Pohjoismaat myyvät ruokaansa puhtaudella ja turvallisuudella. –Halusimme tehdä jotain erilaista, erottuvaa. Toimme esille villin luonnon, simppelit elementit, Koistinen esitteli messuesitteitä. Muun muassa Kainuulla, Lounais-Suomella ja Lakeland-alueella on omat messuosastonsa niin kuin Lapillakin. Hartikainen totesi, että ihmisiä houkutellaan pysähtymään Suomen osastoille muun muassa ohjelmalla. Avajaisissa esiintyy muun muassa Iiro Rantala . –Saimaan osastolla on hiljainen huone, jonne messuvieras voi pysähtyä lasillisen kanssa. Altian vientijohtaja Pontus Forth lisäsi, että heilläkin on oma osastonsa. –Viemme messuille koskenkorvalaisen kyläbaarin ja latoromantiikkaa, Forth vinkkasi. Suomi on ensi vuonna maailman suurimpien Grüne Woche -ruokamessujen kumppanimaa. Kumppanimaayhteistyön tavoitteena on saada suomalaiselle ruualle näkyvyyttä ja kontakteja Saksassa sekä houkutella lisää matkailijoita Suomen luontoon ja maaseudulle. Kumppanimaa vaihtuu vuosittain. Grüne Woche -messut pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1926. Kumppanimaasopimuksen Berliinin messujen kanssa allekirjoittanut Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on vastuussa hankkeen järjestelyistä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n sekä Business Finlandin kanssa. Ruokamessuille Berliiniin 18.–27. tammikuuta 2019 on lähdössä yli 80 suomalaisyritystä, joista suurin osa on ruoka-alan yrityksiä, pienpanimoita on kymmenkunta, juoma-alan yrityksiä 14, matkailualan 13. Suomella on oma halli messuilla. Halleja on kaikkiaan 27. Kävijöitä on vuosittain noin 400 000. Ruoka-alan ammattilaisia tulee paikalle noin 94 000. Lisäksi paikalle tulee sisäänostajia, opiskelijoita ja maanviljelijöitä.