Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Tutkintotahti petrannut Satakunnassa - harmina koulutuksen kehitysrahojen keskittyminen uusien seinien pystytykseen

Satakuntaliiton tuottama tuore tutkimustieto kertoo maakuntamme väestön koulutustason myönteisestä muutoksesta, mutta myös siitä, että kiinni juostavaakin on maan keskitasoon verrattuna. Tutkimus kertoo, että menneen kahden vuosikymmenen aikajaksolla satakuntalaisen, yli 15-vuotiaiden tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on kasvanut maan keskitasoa nopeammin. Vuonna 1998 tutkinnon suorittaneiden osuus oli vajaat 55 prosenttia, viime vuonna tutkinto oli 69 prosentilla maakunnan aktiiviväestöstä. Merkittävänä tekijänä on toisen asteen eli ammatillisen, ylioppilastutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneiden osuuden ja määrällinen kasvu 43 prosenttiin 15 vuotta täyttäneestä Satakunnan väestöstä. Etumatkaa koko maan vertailulukuun on noin kolme prosenttiyksikköä. Arviona on, että maakunnan elinkeinorakenteen vahva teollisuuspainotteisuus tukee myös koulutuksen hankkimista. Tutkimuksen lukusarjat paljastavat myös sen, että ylemmän korkeakoulutuksen tutkintojen kasvuvauhti on ollut Satakunnassa maan keskiarvoa nopeampaa kuluvalla vuosikymmenellä. Taustatekijänä arvioidaan olevan Porin yliopistokeskuksen toiminta ja opintotarjonta. Yksi tutkimuksen numerotiedoista on, että Satakunnan korkea-asteen tutkintojen kasvuvauhti on jäänyt koko maan tahdista jälkeen. Satakunnassa korkea-asteen tutkintojen osuus on runsaat 25 prosenttia, kun koko maassa se on 31 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Huono uutinen maakunnan kehittämiselle on alle 35-vuotiaiden koulutustason kasvun pysähtyminen. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on jopa hieman vähentynyt kahden menneen vuoden aikana. Tilastot kertovat maakunnalle harmittavasta tilanteesta eli aikuisuuden kynnyksellä lukion jälkeen hakeudutaan opintoihin kaupunkikeskuksiin. Monet jäävät sille tielle, kun elämäntilanne vakiintuu opiskelupaikkakunnalla ja työura avautuu. Tähän vajeeseen on nyt vaikea saada korjausta, sillä ratkaisut olisi pitänyt tehdä vuosikymmeniä sitten, kun uutta korkeakoulutusta oli vielä jaossa. Harmi on sekin, että opetuksen ja koulutuksen sisällön kehittämisen sijasta rahavarat hupenevat nyt ja lähivuosina pilaantuneiden rakennusten korvaamiseen uusilla seinillä. Huono uutinen maakunnan kehittämiselle on alle 35-vuotiaiden koulutustason kasvun pysähtyminen.