Pääaiheet 100 tuoreinta Verokone Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Festivaalimies Jyrki Kankaasta tuli ympäristöaktivisti – hänen mielestään jazzkaupungista on tulossa teollisuusjätteiden kaatopaikka

Suunta korpeaa Pori Jazzin luojaa ja Puhtaan Meren Puolesta -kansalaisjärjestön (PMP) nokkamiestä Jyrki Kangasta . –Porin linja on, että päästöt mereen, päät pensaaseen, ja tulevat sukupolvet siivoajiksi. Minun linjani on, että jos jätettä otetaan vastaan, niin ympäristömääräyksiä on noudatettava, Jyrki Kangas sanoo. Jyrki Kankaan ja PMP:n päätavoite on panna kuriin niin tuhkankäsittelylaitosta valmisteleva Fortum kuin akkutehtaan rakentava kansainvälinen kemianalan suuryritys BASF. Virallista liturgiaa vastaan Idealinko ja verkottumisen mestari Jyrki Kangas on lähtenyt taistoon meriluonnon puolesta saastuttajia ja päättämättömiä päättäjiä vastaan. Tukenaan miehellä on Kansalaisjärjestö Puhtaan Meren Puolesta (PMP) ja sen yli neljätuhatpäinen Facebook-ryhmä. –Porin edustan merialuetta uhkaavat Fortumin tuhkankäsittelylaitos Mäntyluodossa, Kokemäenjoen rannalle rakennettava BASFin akkutehdas, Luvian saaristoon tuleva kalakasvattamo ja Stena Recycling Oy:n metalliromun kierrätyslaitos, Kangas luettelee. Jyrki Kangas tietää, että vastus on kova, mutta mies on ennenkin tehnyt mahdottomasta mahdollisen. Kangas perusti innokkaiden kaveriensa kanssa vuonna 1966 Pori Jazz -festivaalin, jonka maineesta kaupunki nauttii edelleen. –Kansalaisliikkeemme lähtökohta on sama: vilpittömällä mielellä virallista liturgiaa vastaan. Suosion kasvaessa liikkeen ympärille kerääntyy niin oman uran kuin poliittisen edun tavoittelijoita. Tässä emme saa seurata Pori Jazzin organisaation kehitystä, Kangas muistuttaa. Persaukista ei pelätä Jyrki Kangas ei kaipaa merensuojeluun kaupallista hyötyä hakevia sponsoreita vaan mesenaattia, joka seisoo aidosti asian takana. –Pyrimme verkostumaan Ilkka Herlinin perustaman Elävä Itämeri -säätiön sekä merensuojelun asiantuntemusta levittävän Centrum Balticumin kanssa. PMP on mukana myös ensi kesänä Turun Itämeri-foorumissa ja Suomi-Areenassa Porissa, Kangas luettelee. Jyrki Kankaan mukaan ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston virkamiesten toiminta on hampaatonta, ja Porin päättäjätkin uskovat yritysten lobbareihin mieluummin kuin ympäristöalan asiantuntijoihin. –Kun asiantuntija-apua ei tule, meidän on vaikea vaikuttaa ennakolta teollisuuslaitosten lupa-asioihin. Siksi järjestämme yleisötapahtumia, joilla keräämme rahaa tuleviin oikeustaisteluihin. Tunnen paljon taiteilijoita, jotka lähtevät tärkeän asian puolesta mukaan, Kangas sanoo. Jyrki Kangas muistuttaa, että rahaa on oltava, sillä persaukiset ympäristöliikkeet eivät pelota teollisuusherroja. –Kun pelotteena on pitkä oikeustaistelu ja maineen menetys, niin suhtautuminen muuttuu. Se on jo nähty Meri-Porissa Fortumin tuhkankäsittelylaitoksen tapauksessa, Kangas lataa. Goljat kohtaa Daavidin Viime keväänä Fortum kertoi, että sen Meri-Poriin valmistuva tuhkanpesulaitos aikoo käsitellä vuosittain 70 000 tonnia jätetuhkaa ja laskevansa mereen 155 miljoonaa litraa jätevettä, jossa on mukana klorideja, sulfaatteja, ravinteita, kiintoaineita ja metalleja. Goljat ei arvannut saavansa vastaansa sinnikästä 74-vuotiasta Daavidia, joka on asunut vuosikaudet Meri-Porissa ja viettää nykyisin kesät Luvian saaristossa. –Perustimme PMP:n ja vaadimme, että Fortum rakentaa suljetun järjestelmän, josta jäte ei pääse mereen. Ensin yhtiö vähätteli ehdotusta, sitten väitti sen olevan teknisesti liian vaikea, sitten suljetun kierron tulevan liian kalliiksi. Ammuimme alas kaikki väitteet, Kangas muistelee. Lokakuun alussa Fortum aloitti puoli vuotta kestävän suljetun kierron järjestelmän testauksen Meri-Porin laitoksellaan. –Koetoiminnan aikana syntyvä jätesakka sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle ja syntynyt jätevesi käsitellään Fortumin Espoon laitoksella, Kangas muistuttaa. Kankaan mukaan niin kaupunki kuin suurin osa poliittisista puolueista pesivät kiistassa kätensä. Fortumin lupaamat viisi työpaikkaa painoivat vaakakupissa enemmän kuin ympäristö. –Pidän itseäni takarivin kokoomuslaisena, mutta eniten petyin omaan puolueeseeni. Se myötäili kaikissa kysymyksissä Fortumin linjaa. Demarit olivat hiljaa ja vihreät ei ryhmänä ottanut kantaa. Kevään vaaleissa sitten mitataan, mikä asiamme painoarvo on Porissa, Kangas sanoo. Ympäristöluvan kimppuun Jyrki Kangas myöntää olevansa ympäristöasioissa maallikko, mutta toimivan orkesterin kokoaminen muun muassa suljetun kiertojärjestelmän suunnittelijan, kemianalan ekspertin ja ympäristöjuristin kanssa sujui kuin tanssi. Kangas aikookin käydä eri alojen asiantuntijoiden kanssa Fortumin valmisteilla olevan vesi- ja ympäristöluvan kimppuun. –Haluamme tietää, kuinka usein laitokselle tuleva tuhka ja mereen laskettavat päästöt analysoidaan. Muistutamme, että lupahakemuksen tiedot jätteistä ja niiden haitta-aineista ovat vajaita. Myös kemikaalien tiedot ovat puutteelliset ja niiden koostumustietoja on salailtu, Kangas väittää. Kangas ihmettelee myös, miksi valtioenemmistöinen Fortum ei vedä päästöputkeaan hieman pidemmälle valtion vesialueille, jolloin saastehaitat rannikolla vähenisivät. –Nyt putken päätä suunnitellaan merelle Yyterin rantojen läheisyyteen. Samalla kun porilaiset yrittäjät rakentavat Yyteriä, alueen imago pilataan merta saastuttamalla, Kangas puhisee. Fortumin suunnitelma on tuoda Ruotsista, Tanskasta ja Liettuasta suuret määrät jätepolttolaitosten ongelmatuhkaa käsiteltäväksi Meri-Poriin. Kangas pelkääkin, että maailmalla tunnettu musiikkikaupunki on muuttumassa kansainväliseksi jätteiden vastaanottopaikaksi. –Venäjä lisää jatkuvasti Porin sataman kautta maailmalle menevien hiilikuljetuksiensa määrää. Tovi sitten Venäjä vihjaisi Fortumille, että Pietarin kaatopaikalla lojuu kaksi miljoonaa tonnia ongelmajätettä, joka voitaisiin käsitellä Suomessa. Ei hyvältä näytä, Jyrki Kangas sanoo. ”Nyt olisi syytä ennakoida” Pori Jazz -festivaalien paraatipaikalla Kirjurinluodolla tunnelma on mollivoittoinen. Jyrki Kangas katsoo huolestuneena kaupungin läpi virtaavan Kokemäenjoen yläjuoksulle: suuri kemianalan yritys BASF rakentaa akkutehtaan parinkymmenen kilometrin päähän Harjavaltaan. –Tehtaan edustajat vakuuttavat, että päästöt eivät aiheuta kohtuutonta haittaa jokivarren asukkaille. Kannattaa muistaa, että tulevan akkutehtaan naapuri Norilsk Nickel aiheutti maamme suurimman nikkelipäästön. Se tappoi lähes kaikki joen simpukat kesällä 2014. Kankaalla on aihetta huoleen, sillä BASF:in YVA-ohjelman mukaan sulfaattisuolan määrä on pienemmän tuotannon vaihtoehdossa kaksikertainen ja suuremmassa vaihtoehdossa jo kuusinkertainen Talvivaaran kiintiöön (15 500 tonnia) verrattuna. Vuonna 2020 valmistuvan akkutehtaan päästöt nostaisivat merkittävästä Kokemäenjoen suolapitoisuutta. Tästä aiheutuisi mm. hapettomuutta, fosforin lisääntymistä ja elohopean kertymistä kaloihin. –BASFin kannattaisi nyt ennakoida ja rakentaa suljettu järjestelmä. Muutoin on odotettavissa taas pitkä taistelu lupien ympärillä. Fortum-keissi on antanut kokemusta, ja nyt olemme paljon paremmin valmistautuneita, Kangas vakuuttaa.