Pääaiheet 100 tuoreinta Verokone Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Weberin voitto on vasta osa palapeliä – Suomelle voi jäädä jaossa rivikomissaarin salkku

Se, ettei Alexander Stubbia nostettu EPP-ryhmän ykköstykiksi EU-komission puheenjohtajan valinnassa, ei lopulta ollut kovin iso yllätys. Stubb lähti takamatkalta kilpailijaansa, saksalaista Manfred Weberiä vastaan. Kysyntää oli liberaalin sijaan konservatiiville. Kovana kampanjoijana tunnettu Stubb ei tainnut ihan täysillä uskoa voittoonsa itsekään. Hän myönsi Lännen Median haastattelussa vajaa viikko ennen äänestystä (3.11.), että kilpakumppanilla oli suurten maiden ja delegaatioiden tuki. Weberin julkisiin tukijoihin kuului muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel . Vaikka Helsingin-kokouksessa riitti pöhinää, vielä ei selvinnyt, kuka EU-komissiota seuraavalla kaudella johtaa. Todellinen vääntö alkaa vasta eurovaalien jälkeen, jolloin aletaan kasata palapeliä. Paloja on paljon, kun huippupaikkoja jyvitetään jäsenmaiden kesken. EPP:tä pidetään vaaleissa ennakkosuosikkina, mutta esimerkiksi liberaalidemokraattisen ALDE-ryhmän menestys voi vaikuttaa kokonaiskuvioon. Tämän lisäksi koko ajatus kärkiehdokkaista on herättänyt vastustusta. Jos puheenjohtajuus tulee EPP:lle, Stubbilla voisi erään skenaarion mukaan olla tappiosta huolimatta vielä pieni mahdollisuus. Weber saattaa olla kiinnostunut Merkelin joulukuun puoluekokoukseen asti johtaman CDU:n sisarpuolueen CSU:n puheenjohtajuudesta tulevaisuudessa. Toinen ohut oljenkorsi on siinä, että ehdokkaan nimeäminen ajautuisi täydelliseen juntturaan, jolloin alettaisiin etsiä kompromissiehdokasta Weberin tilalle olettaen, että EPP on vaalien voittaja. On mahdollista ellei jopa todennäköistä, että Suomelle seuraavaksi tarjoutuva komissaarin salkku on korkeintaan keskiraskas. Suomella on aiemmilla kausilla ollut salkkujaossa onnea, joten nyt voi olla takaisinmaksun aika. Jyrki Katainen vastaa komission varapuheenjohtajana työllisyydestä, kasvusta ja investoinneista. Olli Rehn toimi aikoinaan vaikutusvaltaisessa laajentumiskomissaarin tehtävässä ja sen jälkeen talous- ja rahakomissaarina ennen Kataista. Lisäksi Ruotsin Cecilia Malmström vastaa tällä hetkellä kauppapolitiikasta ja Tanskan Margarethe Vestager kilpailuasioista, mikä voi pienentää Pohjoismaiden mahdollisuuksia saada kärkipaikkoja seuraavassa jaossa. Stubbin mahdollisuudet rivikomissaarin paikkaan kytkeytyvät Suomen eduskuntavaalitulokseen huhtikuussa. Jos gallupien kärkipuolue Sdp:n vire kestää eduskuntavaaleihin saakka, Suomen komissaariehdokas on pitkälti Antti Rinteen näpeissä. Tällöin pakasta voisi nousta esimerkiksi Jutta Urpilaisen nimi. Kokoomuksen pitäisi taipua mahdollisissa hallitusneuvotteluissa sisäpoliittisiin myönnytyksiin, jos se haluaisi komissaarin paikan itselleen. Onko rivikomissaarius sen väärti? Stubbin tausta voisi puhua ulkopolitiikan korkean edustajan paikan puolesta, mutta saako Suomi sitä? Entä voisiko Suomelle irrota Euroopan keskuspankin pääjohtajuus? Muun muassa brittiläinen Financial Times on nostanut Suomen Pankin pääjohtajana toimivan Rehnin ja entisen pääjohtajan Erkki Liikasen potentiaalisten ehdokkaiden listalle. Jos Weberistä tulee komission puheenjohtaja, EKP:n seuraava johtaja tuskin on ainakaan saksalainen. Tämä voisi joidenkin arvioiden mukaan nostaa Rehnin ja Liikasen mahdollisuuksia. Toisaalta Suomi on mielletty EU-maailmassa Saksan liittolaiseksi. Euroopan investointipankin varapääjohtajana työskentelevää Stubbia, 50, tuskin kiinnostaa kotimaan politiikkaan palaaminen. Läpimenoon olisi hyvät mahdollisuudet eurovaaleissa, mikä voisi poikia esimerkiksi paikan puhemiehistössä tai jonkin valiokunnan johdossa. Vaikka tappio tuli, kärkiehdokaskisan tuoma näkyvyys ei ole haitaksi. jussi.orell@lannenmedia.fi