Pääaiheet 100 tuoreinta Verokone Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Pakkoruotsi köyhdyttää yleistä kielitaitoamme – pakollisena vieraana kielenä puolustan englantia

Jiri Mäntysalo kirjoitti ruotsin kielestä (SK 7.11.). Olen syntynyt ruotsalaisuuden päivänä ja kirjoittanut pitkän ruotsin niin sanottuna A-kielenä. Sukuani asuu Ruotsissa, sisareni on ruotsin opettaja ja itse olin töissä firmassa, jonka päämaja oli Tukholman Solnassa. Kosketuspintaa ruotsin kieleen siis on. Siitä huolimatta pidän pakkoruotsia ja niin sanotun virkamiestutkinnon pakollisuutta yleistä kielitaitoamme köyhdyttävänä. Laitamme liikaa voimavaroja ruotsin kielen opettamiseen muiden kustannuksella. Kaikkien kielten opinnot ovat toki hyväksi, myös ruotsin. On kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että yhteinen maailmankieli on englanti. Ruotsalaisessa yhtiössä yli 20 vuotta työskennelleenä en koskaan tarvinnut ruotsin kieltä, puhuimme englantia. Virheellisesti sanotaan, että englannin oppii joka tapauksessa. Ei opi. Jotta saisi sellaisen kielitaidon tason, että pystyy sujuvasti myös puhumaan, kieltä on opiskeltava ja käytettävä ahkerasti. Toisille kielten oppiminen on vaikeampaa kuin toisille. He, jotka sujuvasti opiskelevat useaa kieltä rinnakkain, se suotakoon. Mutta heidän, joille oppiminen on vaikeaa, pitäisi keskittyä siihen, että englannista tulee niin vahva, että sillä oikeasti pärjää maailmassa. Tuotamme liian paljon opintonsa päättäviä, jotka eivät osaa mitään kieltä riittävän hyvin, ei englantia eikä ruotsia, muista puhumattakaan. Itsekin tuhlasin työnantajan varoja vuosikausia viikoittaiseen englannin tuntiin parantaakseni osaamistani. Luontaisesti opin numeroita paremmin kuin vierasta kieltä. Kaupallisesta näkökulmasta Pohjoismaat ovat meille tärkeä alue. Sidommeko kuitenkin itseämme liikaa pakkoruotsilla? Digitalisaatio on tuonut koko maailman hyvin lähelle. Onko järkeä pakottaa opiskelemaan ruotsia, kun paljon suuremmilla kielialueilla voisi olla paljon suuremmat kaupankäynnin mahdollisuudet? Olisiko järkevämpää osata vaikka Euroopan suuria kieliä: espanjaa, ranskaa tai saksaa? Tai jopa venäjää, kiinaa, japania, arabiaa? Kiinalaisia on yli miljardi. Keskiluokka on lähdössä maailmanvalloitukseen turisteina. Meillehän olisi mahtava valttikortti, jos pystyisimme palvelemaan heitä kiinaksi, yhtenä esimerkkinä. Ruotsin puhuminen ei asiaa auta. On erittäin tärkeää osata omaa äidinkieltään hyvin, olkoon se sitten suomi, ruotsi tai joku muu. Ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset kyllä pärjäävät, vaikkei koko muuta maata laitetakaan oppimaan ruotsin alkeita. Pakollisena vieraana kielenä puolustan englantia. Mahdollisen toisen pakollisen kielen pitäisi olla valinnainen ja vaihtoehtoja pitäisi tarjota kattavasti. Haasteena on se, ettei päteviä opettajia ole eri kielille riittävästi, ainakaan pienillä paikkakunnilla. Harvinaisina pidettyjen kielien opetusryhmiä on myös vaikea saada kasaan, joten tarjotaan vain tutuksi tulleita. Tämä on iso ongelma. Suomi tarvitsisi pienenä maana laaja-alaista kielitaitoa, englannin lisäksi.