Pääaiheet 100 tuoreinta Verokone Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Näitä muutoksia sote-mietintö nyt esittää – maakunnille parempi oikeus saada valtiolta lisärahaa, kiisteltyä EU-ennakkoilmoitusta ei tarvita

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lukuisia muutoksia useisiin pykäliin keskiviikkona valmistuneissa sote-mietintöluonnoksissaan. Eduskunta tiedotti iltapäivällä, että hallituksen esitysten peruslähtökohdat säilyisivät silti ennallaan. Asian ensimmäisessä käsittelyssä mietintöluonnoksiin ei ollut mahdollista sisällyttää vastalauseita. Valiokunta ei kuitenkaan hyväksynyt mietintöluonnoksia yksimielisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta saa mietintöluonnokset vielä uudelleen käsittelyynsä, sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta on ne käsitellyt. Valiokunta päätti julkistaa luonnokset jo tässä vaiheessa, koska ne koskevat poikkeuksellisen laajaa uudistusta ja ihmisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta erittäin merkityksellistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamista. Notifikaatiota eli ennakkoilmoitusta EU:n komissiolle ei tarvita Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että notifikaatiota eli ennakkoilmoitusta EU:n komissiolle ei tarvita. Valiokunta kuuli useita asiantuntijoita siitä, missä määrin ehdotettu järjestelmä on luonteeltaan taloudellinen ja tulisiko siitä mahdollisesti tehdä ennakkoilmoitus. Valiokunta yhtyy ministeriöiden arvioon ja katsoo, ettei notifikaatiota tarvita. Keväällä ja kesällä osa oikeusoppineista sanoi, että valinnanvapauslain yhteensopivuus EU-lakien kanssa pitäisi varmistaa etukäteen eli tehdä EU-notifikaatio. Valtion korotettava maakuntien kokonaisrahoitusta tietyissä tilanteissa Sote-valiokunta haluaa turvata riittävän rahoituksen ja ehdottaa, että maakunnan oikeutta saada valtiolta lisärahoitusta vahvistetaan. Valtion auttava rooli siis korostuu. Maakuntien rahoituksessa säilytetään kustannusten kasvua rajoittavat säännökset eli niin sanottu budjettirajoite. Maakuntien tehtävien rahoitus perustuu pääsääntöisesti valtion rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että valtion olisi korotettava kaikkien maakuntien kokonaisrahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa tai laajalle väestölle (vähintään kahdeksan maakuntaa tai yli 40 prosenttia väestöstä) riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi yksittäisellä maakunnalla on oikeus saada lisärahoitusta silloin, jos rahoituksen taso vaarantaisi kyseisessä maakunnassa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakuntien on tuettava järjestöjen toimintaa avustuksina Järjestämislakia valiokunta toivoo muutettavan siten, että maakunnalla voi olla sote-liikelaitoksen lisäksi yksi tai useampia liikelaitoksia asiakkaan valinnanvapauslaissa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyskeskusta sekä suun hoidon yksikköä varten. Valiokunta korostaa maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä terveyden edistämisessä ja ehdottaa järjestämislain täydentämistä maakunnan yhteistyöstä järjestöjen kanssa. Kuntien ja maakuntien on myös laadittava valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Maakuntien on tuettava järjestöjen toimintaa avustuksina. Sote-uudistus tuo mukanaan uusia kuntien omaisuusjärjestelyjä. Valiokunnan mukaan voimaanpanolakia on täsmennettävä kustannusten korvaamiseksi siten, että korvauksen myöntämistä arvioidaan omaisuusjärjestelyistä aiheutuvan kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen perusteella. Valiokunta ehdottaa asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä muutettavaksi: valinnanvapauslain mukainen asiakassuunnitelma tulee laatia vain laaja-alaisesti palveluja tarvitseville. Sote-valiokunta ehdottaa useita täsmennyksiä henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskeviin säännöksiin valinnanvapauslaissa. Maakuntien erilaiset olosuhteet otettava huomioon Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistus toteutetaan hallitusti ja maakuntien erilaiset olosuhteet huomioon ottaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu sekä muut tehtävät siirtyvät maakunnille 1.1.2021. Valinnanvapauden toimeenpanoa ehdotetaan vaiheistettavaksi ja siihen varataan aikaa siten, että sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa maakunnissa 1.1.2023. Maakunta voi kuitenkin valtioneuvoston luvalla aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2021, jos se täyttää aloittamiselle asetettavat edellytykset. Suunhoidossa valinnanvapaus tulee valiokunnan ehdotuksen mukaan voimaan 1.1.2023 alkaen. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2022. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annettavalla lailla perustetaan uusi palveluntuottajien rekisteri, johon nykyisestä poiketen myös julkisten palveluntuottajien on rekisteröidyttävä.