Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Poliisijärjestöjen liiton Rinne: Poliisien oikeus saada potilastietoja vaatisi laajaa keskustelua

Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne suhtautuu kriittisesti siihen, että poliisien oikeutta saada arkaluonteisia potilastietoja laajennettaisiin. Hänen mukaansa potilastiedot kuuluvat niin vahvasti yksityisyydensuojan piiriin, että niiden avaaminen viranomaisille vaatisi erittäin laajan ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun. –Poliisin tehtävä on selvittää rikoksia, mutta ei keinolla millä hyvänsä. Ymmärrämme, missä yksityisyyden suoja menee, joten tällainen uudistus vaatisi perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun, Rinne sanoo Lännen Medialle. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että sisäministeriössä työstetään lakimuutosta, joka laajentaisi poliisien oikeutta saada potilastietoja sellaisissa rikostapauksissa, joista voi saada yli neljä vuotta vankeutta. Lakimuutosta perustellaan sillä, että poliisi voisi herkemmin puuttua kotiväkivaltarikoksiin sekä vakavampiin rikoksiin kuten joukkosurmien eli kouluampumisten tai terroritekojen suunnitteluun. Perheministeri Annika Saarikko (kesk.) ja sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) korostavat, ettei kyse ole siitä, että poliiseilla olisi automaattinen oikeus saada potilastietoja aina niitä pyydettäessä. Lääkärin pitäisi käyttää myös omaa harkintaa, milloin huolesta pitäisi ilmoittaa poliisille. –Tässä on kaksi merkittävää oikeuskulmaa. Missä määrin pidetään oikeutettuna arkaluonteisten tietojen saamista silloin, kun joku suunnittelee kouluampumista tai terroristista tekoa. Maalaisjärjellä kuitenkin jo tiedetään se, että ihminen, joka tällaisia tekoja suunnittelee, ei ole täysissä sielun ja ruumiin voimissa, Jonne Rinne sanoo. Rinne ei ollut kuullut asiasta aikaisemmin Rinne korostaa, että hän kuuli ministeriössä työn alla olevasta lakimuutoksesta ensimmäisen kerran lukiessaan aiheesta Helsingin Sanomista Lännen Median yhteydenoton jälkeen. Hän kritisoi myös sitä, että lehtitiedon mukaan lakihanketta valmistellaan nopealla aikataululla. –Varmasti ymmärretään se, mihin tällä pyritään, mutta tarvitseeko tällaista asiaa viedä kiireellä eteenpäin, hän kysyy. Rinne arvelee, että lakimuutoksen ajatuksena on paikata poliisiviranomaisten resurssipulaa helpottamalla viranomaisten oikeuksia päästä kiinni erilaisiin yksityisyyden elämän tietoihin. Kun poliisien nuppiluku ei kasva, helpotetaan tiedon saantia viranomaisten kesken. –Suomessa on perinteisesti hyväksytty se, että poliisi tutkii ja selvittää rikokset omalla työllään, eikä materiaali ole tullut pöydälle valmiina, hän sanoo. Lääkärit vastustavat lakiuudistusta Suomen Lääkäriliitto vastustaa lakimuutosta ankarasti. Terveydenhuollon ammattilaiset pelkäävät muun muassa sitä, että esimerkiksi mielenterveysongelmista tai huumeongelmista kärsivät ihmiset eivät hakeutuisi hoitoon. –Jos poliisi pääsee heppoisilla perusteilla käsiksi potilastietoihin, se rikkoo perustavanlaatuisella tavalla potilas-lääkärisuhteen luottamuksellisuuden, Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo lehden haastattelussa. Poliisijärjestön puheenjohtaja sanoo ymmärtävänsä terveydenhuollon ammattilaisten kritiikin erittäin hyvin. –Ymmärrän hyvin, miksi he suhtautuvat esitykseen skeptisesti. Lääkärit ovat tietoisia hoitosuhteesta. En ole koskaan kokenut, että he suojaisivat vääryyttä, vaan he nimenomaan turvaavat hoitosuhdetta, Rinne sanoo. Vihreiden Haavisto: Oikeus yksityisyyteen on kansalaisoikeus Vihreiden juuri valittu puheenjohtaja Pekka Haavisto kritisoi lakimuutosta Facebook-kirjoituksessa tiistaina. Hän korostaa, että kansalaiset omistavat itse oman yksityisyytensä ja viranomaisten puuttumiselle yksityisiin tietoihin tulisi aina olla painavat perusteet. –Oikeus yksityisyyteen on erityisesti tänä päivänä kansalaisoikeuksien ytimessä, hän kirjoittaa. Haaviston mukaan erityisesti terveystietojen avaaminen poliisille rikkoisi potilaan ja lääkärin hoitosuhdetta. Hän jakaa terveydenhuollon ammattilaisten huollon siitä, että pelko "käräyttämisestä" johtaa siihen, etteivät esimerkiksi perheväkivallan uhrit tai mielenterveysongelmista kärsivät uskalla hakeutua hoitoon, koska pelkäävät tulevansa ilmoitetuksi poliisille. –Terveydenhuollon tehtävä on huolehtia ihmisten terveydestä eikä toimia ihmisten valvojana, Haavisto sanoo. Haavisto on huolissaan siitä, että viranomaiset ovat saamassa aiempaa enemmän valtuuksia päästä kiinni suomalaisten yksityistietoihin. Hän nostaa esille sen, kuinka poliisi, Kela ja verottajat ovat saamassa oikeuden tutkia suomalaisten tilitietoja sähköisessä järjestelmässä. –Viranomaisten toimivallan lisäämisessä on käytettävä vakavaa harkintaa ja varmistettava, että kansalaisten oikeusturva toteutuu. En pidä suomalaisten yksityisyydensuojan rapautumiseen johtavaa kehitystä hyvänä.