Pääaiheet 100 tuoreinta Verokone Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Iloiset veronmaksajat kamppailevat köyhyyttä vastaan

On hyvä, että verokeskustelu poikii muutakin kuin pelkkää sosiaalipornoa. Vähintään yhtä olennaista kuin keskustelu verojen suuruudesta tai kuka mitäkin tienaa, on se, mitä niillä veroilla saadaan. Selvää on, että hyvinvointiyhteiskunta maksuttomine koulutuksineen, sosiaali- ja terveyspalveluineen, kirjastoineen ja infroineen ei olisi olemassa ilman kattavaa verotusjärjestelmää. Suurin osa suomalaisista maksaa veronsa hyvillä mielin tietäen, että tällaista palvelupakettia ei muuten saisi. Toisaalla pienempi joukko kiukkuisia veronmaksaja möykkää liian suuresta julkisesta sektorista ja vaatii koulutus- ja terveyspalveluiden leikkauksia. Ne ovat niitä arvovalintoja. Vähän ennen verotietoja, sopivasti vuosittaisen YK:n köyhyyden vastaisen päivän ja Asunnottomien yön aikoihin, julkaistiin myös suomalainen Köyhyysvahti-raportti. Sen taustalla on Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin, jonka muodostaa vaikuttava joukko suomalaisia järjestöjä. Siihen nähden kuinka montaa ihmistä asia koskee, siitä puhutaan hämmentävän vähän. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elää noin 849 000 ja toimeentulotukea saa yli 400 000 henkilöä. Vaikka suhteellinen köyhyys on hieman vähentynyt, tulottomien kotitalouksien määrä on kaksinkertaistunut. Lisäksi huolestuttava trendi on esimerkiksi se, että yhä useampi, nyt jo 23,4 prosenttia, tinkii ruoasta sekä lääkäri- ja lääkemenoista rahan puutteen vuoksi. Myös työssäkäyvien köyhyysriski lisääntyy epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisen myötä. Huolestua tulisi myös jatkuvasti kasvavista velkaongelmista. Viime vuonna jo 374 000 henkilöllä oli maksuhäiriömerkintä ja 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua oli ulosotossa. Ihminen harvemmin valitsee köyhyyttä omalle kohdalleen, mutta poliittisesti voimme vaikuttaa paljonkin siihen, kuinka suurta joukkoa köyhyys koskee. Itse asiassa Suomi on sitoutunut EU:n Eurooppa 2020 -strategiassa siihen, että köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrän vähenee 150 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti olemme sitoutuneet puolittamaan köyhyyden vuoteen 2030 mennessä. Valitettavasti nykyinen hallitus on toiminut täysin vastoin näitä tavoitteita. Leikkaamalla perustoimeentulotuesta, lisäämällä omavastuuta terveys- ja lääkemenoissa sekä leikkaamalla lapsilisistä ja työttömyysturvasta kasvatamme kuilua köyhien ja toimeentulevien välillä. Keinot köyhyyden vähentämiseksi olisivat varsin yksinkertaisia. Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu (vas.)