Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Mahdollisuus liikkua on yksi eläimen perustarpeista, ja mikäli tämänkaltainen hyvinvoinnin perusedellytys evätään, on Suomi kaukana eläinsuojelun mallimaasta

Esitellessään hallituksen linjauksia uudeksi eläinsuojelulaiksi ministeri Jari Leppä totesi, että "Suomi on eläinten hyvinvoinnin mallimaa, ja tällä lainsäädännöllä parannamme hyvinvointia entisestään.” Tätä väittämää on hyvin vaikea ymmärtää, koska hallitus ei ole takaamassa useille eläinryhmille edes minimihyvinvointia. Esimerkiksi lehmiä saa edelleen pitää päästään sidottuina parsiin ja emakoita saa sulkea kääntymisen ja liikkumisen estäviin porsitushäkkeihin. Mahdollisuus liikkua on yksi eläimen perustarpeista, ja mikäli tämänkaltainen hyvinvoinnin perusedellytys evätään tuotantoeläimiltä, on maamme tulevaisuudessakin kaukana eläinsuojelun mallimaasta. Turkistarhaus on eläimille suunnatonta kärsimystä aiheuttava tuotantomuoto ja epäeettisyyden perikuva, koska se perustuu nykyaikana ainoastaan ihmisen turhamaisuuteen. Moni valtio onkin päättänyt luopua turkistarhauksesta kokonaan tai osittain. Mikäli hallitus saa tahtonsa läpi, Suomi ei ole kieltämässä turkistarhausta eikä edes takaamassa turkiseläimille jatkuvaa vedensaantia siitoseläimiä lukuun ottamatta. Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on tulossa pakolliseksi, mutta suojelua kipeästi tarvitsevat kissat on jätetty uudistuksen ulkopuolelle. Kissat kärsivät alhaisesta arvostuksesta ja usein niitä kohdellaan julmasti ja niiden hoitoa laiminlyödään. Kymmenet tuhannet luontoon hylätyt kissat ja ulkona vapaasti liikkuvat kotikissat aiheuttavat lisäksi valtavaa tuhoa linnustolle. Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisi tärkeä askel kissojen arvostuksen ja huolenpidon lisäämiseksi. Sen lisäksi, että eläintuotanto aiheuttaa suurta kärsimystä tuotantoeläimille, se tuhoaa planeettaamme ennennäkemättömällä tavalla. Tehotuotanto ajaa luonnonvaraisia eläimiä sukupuuttoon, saastuttaa valtameriä ja vesistöjä, tuhoaa sademetsiä sekä käyttää valtavia määriä energiaa ja luonnonvaroja. Eläintuotanto synnyttää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita sekä altistaa ihmisiä lihavuudelle ja lukuisille sairauksille. Tehotuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän kasvihuonepäästöjä kuin kaikki liikenne yhteensä. Kuluneen kesän hirmuhelteet, kuivuus ja tuhoutuneet viljasadot, ennätysmäiset sinileväkukinnot ja naapurimaan rajut metsäpalot ovat esimakua ilmastonmuutoksen seurauksista meidän leveysasteillamme. Eläintuotanto ja ilmastonmuutos ovat tulevaisuuden suurimpia turvallisuusuhkia, koska hupenevat luonnonvarat kuten makea vesi sekä vähenevät viljeltävät ja asuinkelpoiset maa-alueet saavat aikaan nälänhätää, konflikteja ja pakolaisaaltoja. On arvioitu, että Eurooppaan saattaa saapua miljoonittain ilmastopakolaisia, jolloin aseellisetkin konfliktit ovat mahdollisia. Puolustusministerin kannattaisikin olla ennemmin huolissaan eläinperäisen ruoan aiheuttamasta turvallisuusuhasta kuin armeijan kahdesta viikoittaisesta kasvisateriasta. Kehitys kulkee vääjäämättä kohti kasvispainotteista ruokatuotantoa mikäli haluamme, että planeettamme säilyy asuinkelpoisena. Keinoliha ja muut vastaavat tuotteet ovat tuloillaan, mutta siihen asti kasvipohjaisen ruoan tulisi olla normi. Niin kauan kuin harjoitamme tehotuotantoa meillä on ehdoton velvollisuus huolehtia eläinten hyvinvoinnista. Esitys uudesta eläinsuojelulaista on lähtenyt eduskuntakäsittelyyn, ja eduskunnalla on mahdollisuus tehdä siihen muutoksia. Viimeisimmän Eurobarometrin mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa, että tuotantoeläimiä suojellaan nykyistä paremmin. Tulevia vaaleja silmällä pitäen on mielenkiintoista nähdä, noudattavatko kansanedustajat kansan tahtoa ja säätävät eläinten oloja aidosti parantavan eläinsuojelulain.