Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Parhaat yrittäjät haluavat maksaa yhteiskunnalle takaisin – vaikka verokarhu ottaa, se myös antaa

Verotietojen julkistaminen on suomalaisen yhteiskunnan juhlapäivä. Käytännössä media kertoo niin sanottuna veropäivänä, ketkä ovat kartuttaneet eniten yhteistä pottia. Listan kärjessä on niin koko maan kuin Satakunnan tasolla paljon yrittäjiä. Satakunnan veroykkösen, huittislaisen Jani Kiurun lähes 1,9 miljoonan pääomatulojen perustana oli mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita tarjoavan yrityksen myynti. Porilainen Janne Ojanen oli kiinteistökaupoista peräisin olevilla 1,6 miljoonan pääomatuloillaan Satakunnan kakkonen. Kolmosena olevan Arto Sotkan tulot ovat peräisin omistuksen myynnistä Rauma Plan -yhtiössä, joka on laivojen teknisten tilojen suunnitteluun keskittynyt insinööritoimisto. Samalla kun nostamme esiin näitä suurituloisimpia, on hyvä muistaa, että suurimman osan valtion veropotista tuottavat "tavalliset" keskituloiset. Valtakunnan kymmenen suurimman veronmaksajan joukossa on peräti kuusi peliyhtiö Supercellillä rikastunutta. Yhteenlaskettuna kuusikko maksoi veroja noin 85 miljoonaa euroa. He ovat erikseen painottaneet, että eivät halua harjoittaa yhtiöllään vero-optimointia. Liiketoimintansa kannattavuuden kanssa painiskelevasta pienyrittäjästä Suomen verotus voi tuntua raa'alta. Esimerkiksi entinen mäkihyppääjä Janne Ahonen kertoo Ilta-Sanomissa , ettei halua nostaa yrityksestään palkkatuloja "koska Suomessa palkkatuloverotus on todella kovaa." Kiihdytysautotiimiään vetävä Ahonen ei tienannut yksityishenkilönä yhtä sentin hyrrää viime vuonna. Valtio rahoittaa veroilla julkisia palveluita kuten terveydenhuoltoa. Veroilla kustannetaan myös tulonsiirtoja kuten vanhempainrahaa, eläkkeitä ja toimeentuloturvaa. Työllään elantonsa hankkivista tämä voi tuntua turhalta. Heillähän on varaa maksaa tarvitsemistaan palveluista. Silloin emme kuitenkaan ota huomioon, mistä kaikesta emme ole maksaneet kuten koulutuksesta. Kaikki ovat yhteiskunnalle enemmän tai vähemmän velkaa. Yritystoimintaan sisältyy riski. Verotilastojen kärjessä olevat ovat niitä harvoja, jotka ovat osuneet kultasuoneen. Suomi on kuitenkin keskimääräistä parempi maa myös epäonnistua.