Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Hiilijalanjälki on turhaa ihmisten syyllistämistä – ei riipu kenenkään päätöksistä, aiheuttaako ilmastonmuutos katastrofin vai ei, kaikkein vähiten suomalaisten

Parin kolmen viikon takainen IPCC:n raportti on saanut vielä viimeisen viikon aikanakin huomiota Satakunnan tiedotusvälineiden kolumneissa ja mielipidesivuilla. Tami Siren Eurasta (SK 29.10.) kritisoi Erkki Teikarin kirjoitusta (SK 26.10) ja viimeksi Tapio Meri (SK 30.10.). Hänen kirjoituksessaan otsikko oli onnistunut. ”Ilmastoarvaus” kuvaa hyvin keskustelun tasoa. Puheet teollistuneen ihmiskunnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä on isottelua. Maapallon historiassa on ollut kylmempiä, jopa jääkausiksi kutsuttuja, ja lämpimämpiä vaiheita riippumatta siitä, oliko ihminen jo kehittynyt vai ei. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan nämä vaihtelut eivät ole aina olleet selvässä riippuvuussuhteessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kanssa. Vaihtelut elävät omaa elämäänsä ja johtunevat eri syistä. Viime aikoina on tilastojen mukaan ja käytännössäkin tapahtunut lievää lämpenemistä jo pienestä jääkaudesta (300 vuotta sitten) lähtien ja varmaan jatkuu edelleen riippumatta siitä, paljonko me kuritamme itseämme ja talouksiamme laskeskelemalla hiilijalanjälkiä. Ympäristöministerimme rehvasteli joitakin aikoja sitten tavoitteena olevan, että Suomi on hiilivapaa johonkin vuoteen, muistaakseni 2050, mennessä. Jos koko maailma pyrkii samaan ja onnistuu tavoitteissaan, maapallo on pian kuollut planeetta. Ilmakehän hiilidioksidi on elämälle välttämätön, jotta maapallo säilyy vihreänä ja yleensäkin elämä säilyy. Tänä päivänä hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on noin 400 ppm (osaa miljoonasta) ja noussut esiteollisesta ajasta noin 120 ppm, eli on vajaat kolme kertaa kasvien vaatima minimi. Jotenkin tuntuu, ettei tilanne ole paha. Suomenlahden pohjasta otettujen sedimenttinäytteiden perusteella tutkijat ovat päätelleet, että 1400-luvulla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli huomattavasti tämänpäiväistä korkeampi. Ei kenenkään päätöksistä riipu, aiheuttaako ilmastonmuutos katastrofin vai ei, kaikkein vähiten suomalaisten. Emmekä me ole ”vapaamatkustajia”, kaikkea muuta. Useat ilmastonmuutoksen nimissä tehdyt toimenpiteet ovat perusteltuja, vain peruste on ollut kyseenalainen. Ei ihminen pysty muuttamaan maapallon ilmastoa, mutta kovin helposti pilaamaan oman elinympäristönsä ilman. Tarvittavat toimenpiteet ovat samansuuntaisia, mutta eivät niin totaalisia mitä nyt markkinoidaan, järki käteen. Me suomalaiset olemme tässä mielessä hoitaneet leiviskämme. Usein aamuisin Yle uutisoi Suomen kaupunkien ilman laadun olevan hyvä, vain joskus on joku tyydyttävä joukossa. Näin ei ole maailmalla, tosin rehellisyyden nimissä meitä auttaa se, että meillä ei juurikaan ole suuria ihmiskeskittymiä. Tapio Meri peräänkuuluttaa suhteellisuustajua. Eräs tapa on suhteuttaa päästöt alueen pinta-aloihin, ehkä parhaiten vaikutusta kuvaava. Pinta-alaan suhteutettuna EU:n ja Intian päästöt ovat lähellä toisiaan, EU:n noin 10 prosenttia korkeampia. Saman aikaan Suomen pinta-alaan suhteutetut päästöt ovat runsas viidesosa edellä mainittujen alueiden päästöistä. Ihmiskunnan suurin ongelma on todella ihmisten aiheuttama. Yhden eläinlajin, ihmisen, rajaton lisääntyminen niin, että maapallon resurssit eivät riitä. Mutta kovin vähän tehdään muutoksen eteen verrattuna turhaan ilmastomuutoksen välttelemiseen. Tämän ihmiskunnan suurimman ongelman ratkaisemiseksi ei tunnu löytyvän varoja eikä puolestapuhujia vain päivittelyä. Saattaa olla, että ilmaston lämpeneminen ratkaisee tämän ongelman, sikäli mikäli ilmastomuutoksella pelottelijoiden kauhukuvat toteutuvat ihmisestä riippumatta.