Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Tuhannella mökkiläisellä ja elinkeinonharjoittajilla on eri edut – kaikki hyvä tahto kannattaa laittaa peliin

Keskustelu Satakunnan toiseksi suurimman järven eli Pomarkun ja Siikaisten jakaman Isojärven vedenpinnan korkeudesta nousi jälleen puheenaiheeksi kuivan kesän jälkeen (SK 20.10.). Sopivaa pinnankorkeutta on haettu vuosikymmenet. Tehtävä on käynyt sitä hankalammaksi, mitä useampia tahoja asia on alkanut koskettaa. Rantojen käyttötarkoitus ja sen myötä rantamaan arvo ovat kiepsahtaneet aivan eri mallille kuin sotia edeltäneinä aikoina, ja vielä vuosia sen jälkeenkin. Sen seuraukset näkyvät edelleen. Isojärven pinnankorkeutta alettiin säännöstellä 1940-luvulla. Säännöstelyluvan haltijaksi tuli Isojärven laskuyhtiö. Katse oli maatalouden eduissa. Lisää ja parempia viljelys- ja heinämaita oli Suomessa hankittu järviä laskemalla ja jopa kokonaan kuivaamalla jo 1700-luvulta lähtien. Rannat alkoivat erityisesti 1900-luvun puolivälissä kuitenkin kiinnostaa myös mökkitontteina. Isojärvelle ensimmäiset mökit tulivat tiettävästi 1930-luvulla. Koko maassa hankittiin tuolloin vielä vajaat tuhat kesähuvilaa vuodessa, mutta 1950-luvulla määrä oli jo viisinkertaistanut, ja mökkirakentamisen huippuaikaan 1980-luvulla syntyi vuosikymmenessä yli 100 000 mökkiä. Isojärven rannoilla mökkejä on tätä nykyä lähes tuhat. Mökkiläisiä edustava Isojärvi-Seura haluaisi nostaa kesävedenkorkeuden nykyisestä. Isojärvestä vetensä saavan Merikarvianjoen varrelle on lisäksi syntynyt virkistyskalastukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, joka haluaa taata itselleen riittävän osan matalan järven vedestä. Vedestä mittelevät isot yhdistykset ja yhtymät, ja muutoksenteko on kankeaa. Miten osapuolten painoarvo voidaan konkretisoida, kenties euroina? Silloin mukaan tulee myös kuntien etu verotulojen saajana. Entä pitääkö yrittäjän eurolle antaa isompi arvo kuin vapaa-ajankäyttäjän, ja kuinka paljon painaa veroeuro? Säännöstelylupaan voi muutosta hakea laskuyhtiö. Siihenkin kuuluu nykyään mökin omistajia, mutta tuntuu siltä, että viljelijöiden ja mökkiläisten barrikadeilla on jämähdetty vuosikymmeniä sitten otettuihin asemiin. Pientä lähentymistä on nähty, mutta kaikki hyvä tahto kannattaa ammentaa, jos sitä vielä jossain pantataan. Kaikki hyvä tahto kannattaa ammentaa, jos sitä vielä jossain pantataan.