Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Vertailu paljastaa: Huipputuloisten päästöt omassa sarjassaan – "Rahat muuttuvat päästöiksi"

Parhaiten ansaitsevilla kotitalouksilla on suhteellisesti eniten tehtävää ympäristökuormituksensa vähentämisessä. Parhaiten ansaitseva kymmenesosa talouksista on aivan omassa sarjassaan ympäristön kuormittajana, kirjoittaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Juha Nurmela artikkelissaan "Kotitalouksien aiheuttamat päästöt ovat laskusuunnassa". Suurituloisimpien kasvihuonekaasupäästöt liikenteestä sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakulutuksesta erottuvat selvästi alemmista tuloluokista. Nurmelan mukaan huipputuloisten päästöt ovat noin 2,6-kertaiset pienituloisimpiin verrattuna. –Rahat muuttuvat päästöiksi. Hyvätuloissa talouksissa on useampia autoja, he matkustavat enemmän ulkomaille ja asuvat väljemmin, sanoo Nurmela. Artikkelin mukaan ylimmän tulodesiilin eli kymmenesosan kasvihuonepäästöt kulutusyksikköä kohti olivat vuonna 2016 lähes 19 000 kiloa, kun alimman tulodesiilin päästöt olivat vain noin 7 000 kiloa. Nurmelaa lopputulos ei yllätä, mutta hän toteaa, että ylin desiili on hieman erkaantunut muista tuloryhmistä vuoteen 2012 verrattuna. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Kotitalouden 14 vuotta täyttäneet ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset kukin 0,3 kulutusyksikköä. Pääosan kaikkien tuloryhmien kasvihuonekaasupäästöistä aiheuttavat elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen. Keskiarvotaloudessa näiden osuus on noin 80 prosenttia. Nurmelan mukaan ylimmän desiilin päästöt elintarvikkeissa kulutusyksikköä kohti olivat vuonna 2016 noin 2 900 kiloa ja alimman desiilin noin 1 400 kiloa. Liikenteessä lukemat olivat 5 300 kiloa ja 1 300 kiloa. Asumissa luvut olivat 5 800 kiloa ja 3 000 kiloa kulutusyksikköä kohti. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on Nurmelan mukaan välttämätöntä puuttua kolmeen suurimpaan kulutusryhmään tulotasosta riippumatta. Nurmela on laskenut kulutustutkimuksen aineistoa jatkojalostamalla myös raaka-aineiden käyttöä. Köyhien rahat menevät Nurmelan mukaan ruokaa ja asumiseen, rikkaiden enemmän palveluihin. Alimman tulodesiilin kulutuksesta aiheutui lähes 600 grammaa raaka-aineiden käyttöä ja lähes 500 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä euroa kohti. Ylimmän desiilin kulutuksesta aiheutui noin 400 grammaa raaka-aineiden käyttöä ja 300 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä euroa kohti. –Pienimmän tuloryhmän kulutus on pääasiassa ruokaa, asumista ja liikennettä. Ne ovat kaikkein energiaintensiivimimmät alueet, ja heidän päästönsä euroa kohti tulevat suuriksi, Nurmela sanoo. Rikkaimmassa ryhmässä merkittävä osa rahaa jää käytettäväksi myös muihin osa-alueisiin, kuten palveluihin, joissa päästöjen osuus euroa kohti on pienempi. Nurmelan mukaan ei olisi ihme, jos kotitalouksien yhteenlasketut kasvihuonepäästöt ja raaka-aineiden käyttö kasvaisivat, vaikka energian käyttö tehostuisi. Näkemystään hän perustelee kotitalouksien määrän kasvulla. Kotitalouksien määrä kasvoi 222 000:lla vuodesta 2006 vuoteen 2016. Kasvu johtui lähes kokonaan yhden hengen talouksien määrän kasvulla. Nurmelan mukaan kotitalouksien yhteenlaskettu, kulutuksesta aiheutunut kasvihuonekaasupäästö on kuitenkin alentunut kymmenessä vuodessa hieman ja materiaalien käyttö on pysynyt ennallaan. Nurmela on tehnyt laskelmat Envimat-mallilla, joka on kehitetty Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Mallilla voidaan laskea tuotteiden tuottamisen elinkaaren aikaiset ympäristökuormitukset. –Mallilla voidaan vakioida kotitalouksien erot ja saadaan vertailukelpoisia tuloryhmiä, Nurmela sanoo. Parhaiten ansaitseva kymmenesosa talouksista synnytti 18 848 kilon kasvihuonekaasupäästöt kulutusyksikköä kohti vuonna 2016. Alimman tulodesiilin päästöt olivat noin 7 149 kiloa. Viidennen desiilin päästöt olivat 11 537 kiloa kulutusyksikköä kohti. Kotitalouksien materiaalien käyttö yhteensä vuonna 2016 oli 62,1 miljoonaa tonnia. Vuonna 2006 määrä oli 62,3 miljoonaa tonnia. Materiaalien kulutus per kotitalous oli vuonna 2016 noin 23 230 kiloa, kun vuonna 2006 määrä oli noin 25 363 kiloa. Parhaiten ansaitseva kymmenesosa talouksista käytti raaka-aineita kulutusyksikköä kohti vuonna 2016 noin 26 000 kiloa, kun alimman tulodesiilin käyttö oli noin 9 000 kiloa.