Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Saako työkaverisi samanarvoisesta työstä parempaa palkkaa? – Tasa-arvovaltuutettu esittää lakimuutoksia, että palkkasyrjintä on helpompi todentaa

Tasa-arvoasioista vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) asettaa kolmikantaisen työryhmän tekemään esityksen lakimuutoksista, joita tarvitaan palkka-avoimuuden edistämiseksi. Työryhmän perustaminen on jatkoa Saarikon tilaamalle selvitykselle palkka-avoimuudesta. Tiistaina luovutetun selvityksen teki tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen professori Kevät Nousiaisen kanssa. –Palkkasyrjintää on vaikeaa todentaa, jos käytettävissä ei ole riittäviä palkkatietoja, Saarikko sanoi. Palkkasyrjintä on edelleen todellisuutta suomalaisessa työelämässä, vaikka se onkin kielletty. Syrjintää ei ole niinkään paljon samasta työstä maksettavissa palkoissa, vaan samanarvoisista töistä maksettavissa palkoissa. Palkkasyrjinnän kitkemisellä halutaan edistää erityisesti naisten ja miesten palkkatasa-arvoa. Saarikko korostaa, että yhtä lailla palkkasyrjintää voi olla myös saman sukupuolen sisällä. Jos työntekijä epäilee palkkasyrjintää eli että hänelle maksetaan samanarvoisesta työstä huonompaa palkkaa kuin työkaverille, hänellä ei nykyisin ole oikeutta saada työkavereiden palkkatietoja. Maarianvaara ja Nousiainen esittävät muutoksia tasa-arvolakiin tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta koskeviin säännöksiin. He esittävät, että palkkakartoitusta laadittaessa työnantajan ja työntekijöiden edustajat voisivat yhdessä tarkastella yksilötasolla palkkatietoja. Yksityisyyden suoja ja toukokuussa voimaan astunut tietosuoja-asetus pitää ottaa huomioon, kun palkka-avoimuutta lisätään. Nykyisten palkkakartoitusten ongelmana on, että ne eivät usein kata koko henkilöstöä. Tarkasteltavia ryhmiä voidaan pitää liian pieninä, koska on vaarana, että yksittäisen henkilön palkkatiedot selviävät. –Yksittäisten henkilön palkkatietoja voitaisiin tarkastella niin, että tietoja tarkastelevilla on salassapitovelvollisuus, Kevät Nousiainen sanoo. Kaikkien palkanosien pitää olla syrjimättömiä. –Jos käytetään bonuspalkkaa, pitää katsoa, että säännöt eivät saa olla vaikka sukupuoleen sidottuja välillisesti tai välittömästi. Maarianvaara antaa suosituksia myös työnantajille, että jo työhönotossa kerrotaan yrityksen palkkausjärjestelmästä. Työntekijälle kerrotaan työsuhteen alkaessa palkanmääräytymisen perusteet, palkantarkistusprosessit ja miten hänen pitää toimia, kun haluaa vaikuttaa palkkaansa. Selvityshenkilö antoi suosituksia myös työmarkkinaosapuolille. Esimerkiksi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ilmoitti kannattavansa palkka-avoimuutta, mutta harmitteli, että asian edistäminen laissa jää vasta seuraavalle hallitukselle. –Parasta olisi, jos koko henkilöstön palkat olisivat avoimia työpaikoilla. Tällaisen avoimuuden toteutuminen vaatii vielä suurta kulttuurin muutosta työpaikoilla. Tavoitteeseen voimme päästä vain palkka-avoimuutta tukevan lainsäädännön kautta, kommentoi SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko . Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero on yli 16 %, ero kaventunut hitaasti. Suomi on sitoutunut Sama palkka samanarvoisesta työstä -periaatteeseen kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. EU julkisti viime syksynä toimintasuunnitelman sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi 2017-2019. Täysin samoissa tehtävissä palkkasyrjintä ei ole niin yleistä, mutta samanarvoisiksi katsottavissa töissä on. Julkisella sektorilla yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ovat julkisia eli noin 500 000 työntekijän palkkatiedot. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n selvityksen (2016) mukaan 58 % olisi valmis poistamaan palkkasalaisuuden tasa-arvon edistämiseksi. Palkkaeroa selittävät myös työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten ammatteihin ja perhevapaiden epätasainen jakautuminen. Vain noin 10 % palkansaajista on alalla, jossa miesten ja naisten osuus on melko tasainen.