Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Jos haluat jakaa perintömetsäsi tasapuolisesti, liitä ne yhteismetsään

Yhteismetsien määrä kasvaa veroedun ja huolettoman omistusmuodon vuoksi. Nyt niitä perustetaan myös suvun tai perheen metsien omistusmuodoksi. –Suvun metsiä on suurin osa viime vuosien uusista yhteismetsistä. Syynä ovat paitsi yhteisesti toteutettavat metsänhoitotyöt, myös tulevat sukupolvenvaihdokset. Ne on helppo tehdä tasapuolisesti yhteismetsäosuuksien kautta, sanoo metsätilarakenteen asiantuntija Jarmo Mulari Suomen metsäkeskuksesta. Yhteismetsiä syntyy ympäri maata, 30–40 vuosittain. Uudet yhteismetsät ovat suhteellisen pieniä, minkä vuoksi yhteismetsien mediaani- ja keskiarvokoko laskee vuosi vuodelta. Tämän vuoden alussa keskiarvo oli 1 553 hehtaaria, mutta mediaaniarvo 396 hehtaaria. Huoleton omistusmuoto etämetsänomistajalle Yhteismetsä ei ole pelkästään metsistään etäällä asuvien ja huolettomien omistusmuoto. Yhteismetsän osakkuus on myös sijoitus. –Veroetu ei nouse tärkeimmäksi syyksi. Sijoittaja haluaa metsänsä hyvään hoitoon, kun itsellä ei ole metsällistä osaamista, sanoo Lapin yhteismetsän sihteeri Jukka Aula . Tänä vuonna Lapin yhteismetsään on tullut kuusi metsänsä siihen liittänyttä, mutta kahdeksan uutta sijoittajaa. –Sijoitusraha tulee enimmäkseen Etelä-Suomesta. Sijoittajat näkevät, että Lapin metsissä on potentiaalia, mutta omana metsänä hallinnointi on liian vaivalloista. Siksi yhteismetsä on kiinnostava vaihtoehto, sanoo Jukka Aula. Lapin yhteismetsään sijoittajat pääsevät mukaan vähintään 25 000 euron sijoituksella. Yhteismetsä kerää sijoituksista sopivan potin, etsii metsätilan, ostaa sen ja muuttaa sen yhteismetsän osuuksiksi. Sijoittaja saa sijoitustaan vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Lapin yhteismetsä on taustaltaan hieman poikkeuksellinen, sillä sen perustajina ovat metsäalan ammattilaiset ja tutkijat. Esimerkiksi Jukka Aula toimi pitkään Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton johtajana. Nyt osakkaita on jo muitakin, kaikkiaan 74. Yhteismetsän omistuksessa on 2 500 hehtaaria metsää, eli se on selvästi keskiarvoa suurempi. Yksin ei pysty yhteismetsässä päättämään Yhteismetsän osakkuuteen pääseminen vaihtelee tapauksittain. Pääsääntö on, että pitää omistaa metsää sellaisella alueella, jossa sen liittäminen yhteismetsän alueisiin on järkevää. Yleensä se tarkoittaa, että metsät sijaitsevat yhteismetsän omien metsien lähellä. –Liittymisen ehdot ovat kuitenkin aina tapauskohtaiset. Kyseessä on kahden kauppa, sanoo Jarmo Mulari. Yhteismetsässä päätökset metsien hoidosta tehdään osakaskokouksessa, tai tarkasti ottaen osakaskokouksen linjausten mukaan yhteismetsän hoitokunta päättää vuotuisen toiminnan sisällöstä. Entä jos yksittäinen yhteismetsän osakas haluaa, että yhteismetsässä noudatetaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa? –Yksittäisellä osakkaalla ei ole määräysvaltaa. Me noudatamme Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia. Soveltuvilla kohteilla noudatamme myös jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa, vastaa Jukka Aula. 2017 alkaen yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa. Kun yhteismetsä jakaa nettotulostaan osakkaalle, tuotto-osuus tulee puhtaana käteen. Jos teet puukauppaa itse, tulo on pääomatuloa, josta veroa maksetaan 30 prosenttia 30 000 euroon asti. Yli menevältä osalta veroprosentti on 34 prosenttia. Tämän vuoden alussa yhteismetsiä oli 421 kappaletta. Kasvua on 30–40 yhteismetsää vuodessa. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan mediaaniarvo yhteismetsien pinta-alasta on 1 553 hehtaaria. Vaihtelu on suurta: pienin on 4,7 hehtaaria ja suurin 90 534 hehtaaria. Yhteismetsien kokonaispinta-ala on noin 650 500 hehtaaria, mikä on runsaat 5 prosenttia yksityismetsien omistuksessa olevien metsien pinta-alasta.