Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Synkeitä sointuja ja aitoa linnunlaulua Keski-Porin kirkossa

Musiikki Urkukonsertti. Harri Viitanen, urut 14.10. Keski-Porin kirkon iltamusiikkisarja 30.9. -25.11. Johann Sebastian Bachin Fantasia g-molli aloitti synkein sävyin Helsingin tuomiokirkon urkurin ja säveltäjä Harri Viitasen konsertin. Pari viikkoa sitten Fantasia kuultiin pianotaiteilija Risto Laurialan esittämänä Länsi-Porin kirkossa. Pianosovitus on Franz Lisztin ja näin ollen vuolaan taiturillinen. Harri Viitasen käsissä teos eteni vapaasti fantasoiden. Urkujen äänikerrat toivat runsaita sävyjä välillä yksiäänisesti soitettuihin kuvioihin ja sointujen totisen vakavaan äänimaailmaan. Virsikirjamme virsi 201a Tänne, Jeesus, tulimme (Liebster Jesu, wir sind hier) -urkukoraali soi urkupilleistä huilun kaltaisesti. ”Irrota nyt maasta mielet, kiitoksehen käännä kielet” virren sanat toteutuivat koruttoman levollisina. Harri Viitanen oli laatinut ohjelman vaihtelevan kuulijaystävälliseksi, noudattamatta sävellysten tyylillistä yhtenäisyyttä, ja konserttikäytäntöjä uudistavaksikin. Tuttuja kappaleita olivat suomalaiset sävellykset, Sibeliuksen Surusoitto Akseli Gallen-Kallelan hautajaisiin, Oskar Merikannon Rukous , joka tempaisi mukaansa viehättävällä melodialla, ja Viitasen oma sovitus Toivo Kuulan Häämarssista . Francois Couperinin Dialoguessa vuorovaikutus oli rauhatonta. Small talk ei ollut kaavoihin kangistunutta. Päämäärätietoisuus keskustelusta puuttui. Äänikertojen kirjo oli mahtava. Theodore Dubois’n Toccatassa päämäärä sen sijaan oli selvillä alusta asti. Tulitus veti vertoja Bachin ja Widorin leiskunnalle. Marcel Fournierin Kellot (Cloches) ei aivan Debussyn Uponnut katedraali -preludin kumajamista esitellyt. Riitelevä jalkion sävel säväytti ja ennakoi Olivier Messiaenin Pyhän sakramentin kirjan järisyttäviä soinnillisia voimia osissa X ja XVI, Kristuksen ylösnousemus ja Rukous ehtoollisen jälkeen. Eikä tässä vielä kaikki. Urkukonsertissa kuultiin Harri Viitasen esittämää komeaa säestyksetöntä laulua Vatikaanin editiosta Graduale Romanum Psalmin 84 sanoin suomeksi, johdatuksena Viitasen sävellykseen Lintukuvia uruille . Ääninauhoilta analysoitu linnunlaulu liversi Keski-Porin kirkon uruista kutsuvana. Rouhean lisän teokseen toivat kahden kiven tuottamat äännähdykset, jotka jäljittelivät mainiosti satakielen kastanjettiäänteitä.