Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Nokian hallituksen puheenjohtaja syyttää edeltäjäänsä yhtiön ajamisesta kuilun partaalle - Siilasmaa Ollilasta: ”Huonoja uutisia ei saanut kertoa”

–Tiedän, että hallituksen jäsenet olisivat halunneet esittää kiperiä kysymyksiä. Nokian tuore huippumenestys kuitenkin pyyhki kaikki epäilykset syrjään, Risto Siilasmaa toteaa tänään ilmestyvässä kirjassaan Paranoidi optimisti (Tammi). –Jos ohjaksissa on teräväkielinen ja herkkänahkainen puheenjohtaja, joka pitää rautaista kuria, kysymysten esittäminen lähentelee kapinaa, Siilasmaa jatkaa pohdintaansa siitä, miksi Nokian hallitus ei estänyt lähestyvää tuhoa. Kirjassa Siilasmaa kertoo koko Nokiaa myrkyttäneestä salailukulttuurista ja yhtiön hallituksen toiminnasta vuodesta 2008 eteenpäin. Tällöin hänet itsensä oli pyydetty hallituksen jäseneksi ja Apple oli edellisenä vuonna julkistanut mullistavan Iphonensa. Seuraavien vuosien aikana kosketusnäytölliset Iphone ja Googlen Android -käyttöjärjestelmä mullistavat täysin matkapuhelinalan ja maailman suurin puhelinvalmistaja Nokia jäi täysin sivustakatsojaksi. Neljässä vuodessa jättiyhtiön arvosta katosi 90 prosenttia, mutta lopulta se pelastuu saatuaan myytyä koko matkapuhelinyksikkönsä loistavaan hintaan Microsoftille. Nokian hallituksen johtoon Ollilan jälkeen tarttunut Siilasmaa kertoo kirjassaan ensimmäistä kertaa laveasti siitä, miten Nokia ajautui Ollilan rautaisessa ja suorastaan diktatoorisessa otteessa katastrofin partaalle ja miten Siilasmaan johtama hallitus ja Stephen Elopin luotsaama johtoryhmä saivat pelastettua yhtiön. Myöhemmin Nokia sai luotua nahkansa kokonaan uudelleen ja on nyt maailman johtavia verkkoyhtiöitä. Siilasmaan mukaan Nokian olisi pitänyt kyetä Iphonen ja Androidin julkistusten jälkeen vastaamaan teknologisiin haasteisiin helposti –näin ei kuitenkaan tapahtunut. Siilasmaa nimeää kirjassaan lukuisia kertoja suoraan tai epäsuorasti Ollilan luoman yrityskulttuurin suurimmaksi syylliseksi tähän. Huomautuksia pukeutumisesta Neljä vuotta Nokian hallituksen rivijäsenenä ollut Siilasmaa kertoo kirjassaan miten ihaili Nokian sekalaisesta monialayhtiöstä teknologiajätin maineeseen ja loistoon luotsannutta Jorma Ollilaa varauksetta. Ollila oli hänelle lähes myyttinen hahmo, joka tosin nauroi vähän, eikä vitsaillut koskaan. Vähitellen sinisilmäinen ihailu alkoi kuitenkin vaihtua ihmettelyksi ja hämmennykseksi kaikessa toiminnassa. Siilasmaa kummasteli miksei hallituksessa keskusteltu mistään yhtiön oikeista ongelmista tai jos niitä tuotiin hallituksen tietoon, ne oli jo käytännössä ratkaistu, mutta ja hallitukselle kerrottiin asian olevan hoidossa. Jo hallituksen kokoukset sinällään olivat monen yhtiön hallituksissa istuneen Siilasmaan mielestä todella hämmentäviä. –Olin tottunut vilkkaaseen keskusteluun. Nokian hallitus toi kuitenkin mieleen vanhoista brittielokuvista tutut herrasmiesklubit. Hallituksen jäseniltä edellytettiin myös tiettyä pukukoodia, joka oli miehillä aina tumma puku ja solmio. Siilasmaa sai myös alkuvaiheessa Ollilalta huomautuksia liian rennosta pukeutumisesta. Siilasmaa ei halunnut kapinoida, mutta piti jäykkää pukukoodia yhtenä merkkinä keskustelun tappavasta muodollisuudesta. iPhone sivuutettiin Hallituksen kokoukset –joita saatettiin pitää loistohotelleissa Lontoossa tai vaikkapa Pekingissä –alkoivat aina samalla tavalla. Ollila loi katsauksen maailmantalouteen. Tämän jälkeen ryhdyttiin käymään valtavaa esityslistaa läpi. Esityslistaa, jonka liitteenä saatettiin ennen kokousta lähettää satoja sivuja tietoa. –Tuntui kuin olisin yrittänyt juoda paloletkusta, Siilasmaa kertoo. Asiat käsiteltiin tiukasti Ollilan johdossa, eikä kysymyksiä ollut juurikaan sopivaa esittää, varsinkaan hallituksen nuorimman rivijäsenen. Ollilan talouskatsaus tuntui Siilasmaasta erikoiselta, istuihan puheenjohtajan vieressä yksi maailman johtavista taloustieteilijöistä –myöhemmin Nobel-palkinnonkin saanut - professori Bengt Holmström. –En ainakaan muista, että häneltä olisi kertaakaan kysytty näkemyksiä, Siilasmaa hämmästelee. Erikoisinta Siilasmaan mielestä oli kuitenkin asioiden sisältö. Hallitus kävi läpi kysymyksiä lakeihin ja hallintoon liittyvistä asioista, sekä yhtiön julkikuvasta. Myös yhtiön taloudellista tilaa ja valtavan isoja numeroita pyöritettiin, mutta ongelmista ei puhuttu ja uhkakuvista vielä vähemmän. Yleensä keskityttiin vain lyhyen aikavälin suunnitteluun. Erikoisinta heti alkuun oli vasta markkinoille näyttävästi tulleen Iphonen lähes täydellinen sivuuttaminen. –Applesta puhuttiin vain pari minuuttia, otsikon muut valmistajat alla, Siilasmaa muistelee. ”Kaikki pysähtyi” Nokian hallituksessa aloittanut Siilasmaa oletti ensin, että kyse oli tilapäisestä puutteesta. Viiden kuukauden jälkeen hänen odotuksensa kuitenkin jatkui. Strategian suunnittelu, riskien läpikäynti ja kysymys ”miksi” loistivat poissaolollaan. Vuoden 2008 lopulla Yhdysvalloista Eurooppaan levinnyt finanssikriisi alkoi näkyä Nokiankin tuloksessa. Puhelimien myynti jäi yhtäkkiä reilusti ennusteesta. Tämä alamäki oli kuitenkin vielä pientä sillä tammikuussa Nokian liikevaihdon todettiin pudonneen vuodessa 53 prosenttia. Kun puhelimet eivät nyt käyneet kaupaksi niiden jakelukanavat tukkeutuivat ja valmistus pysähtyi. Menestyksestä toiseen kulkenut Nokia oli yhtäkkiä kriisissä. Yhtiön johto päätti nopeasti sulkea kahdeksan tehdasta ja lopettaa useita projekteja. –Tämä ei kuitenkaan ratkaissut ongelmia millään tavalla, Siilasmaa toteaa. Nokian ongelmien määrä oli valtava. Siilasmaan mukaan ”kaikki pysähtyi”. Hallituksessa ei kuitenkaan tällöinkään mietitty tulevaisuuden asioita –esimerkiksi sitä, tuleeko kosketusnäytöllisistä puhelimista pian valtavirtaa. Iphonen markkinaosuus oli vielä pieni, mutta kiinnostus maailmalla sitä kohtaan kovaa. Lisäksi ensimmäisiä Android-puhelimia oltiin juuri julkaisemassa. Siilasmaan mielestä tällöin hallituksessa olisi vielä ollut hyvää aikaa pohtia asioita, mutta siellä keskityttiin vain lyhyen ajan toimiin. Nokia oli toki vielä kännykkämarkkinoiden kuningas ja ennusteiden mukaan ”Applelta loppuisi pian puhti”. Lopulta Nokiakin sai oman älypuhelimensa julkaistua –pahasti myöhässä tosin. Sitä kehuttiin tyylikkääksi ja teknisesti Iphonen veroiseksi, mutta käyttäjät eivät tykänneet siitä, koska se kyseli koko ajan erilaisia vahvistuksia. Alkoi olla selvää, että vanhan Symbian-käyttöjärjestelmän pohjalle kehitetty Nokian älypuhelin ei olisi menestys. –Hallitukselle kerrottiin kuitenkin yhä uudestaan, että kaikki ongelmat ovat korjattavissa. Olimme autuaan tietämättömiä kilpailukyvyn todellisesta tilasta. Luotimme epäröimättä Jormaan (Ollilaan), Siilasmaa kertoo nyt. ”Sinä et voi ymmärtää…” Oltuaan vuoden hallituksessa Siilasmaan hämmennys vaihtui pian syväksi huoleksi. Hän rohkaistuikin ottamaan huolensa esille kahden keskisellä lounaalla Ollilan kanssa. Tällä oli tapana kutsua hallituksen jäseniä kerran tai kaksi vuodessa lounaalle omaan hulppeaan kabinettiinsa Nokia-talon yläkertaan. Omasta julkikuvastaan aina yhtä tarkka Ollila tuskaili lounaan ohessa lehdistön häneen kohdistamaa kritiikkiä. –Sain vaikutelman, että hän odotti minun myötäilevän näkökantojaan. Jos sanoin jotain kriittistä väärästä aiheesta, hän kivahti: ”Risto, sinä tulet pienestä ohjelmistoyhtiöstä. Sinä et voi ymmärtää Nokian kokoisen maailmanluokan yhtiön toimintaa”, Siilasmaa muistelee. Siilasmaa kertoo, ettei häntä niinkään kiinnostanut yhtiön julkisuuskuva, vaan mitä yhtiön tilasta kertovien raporttien rivien väliin kätkeytyi: miksi Nokian taloudellinen tilanne heikkeni. Lopulta hän rohkaistuikin esittämään huolensa Ollilalle. –Jokin tuntuu olevan pielessä. Tiedän, että johtoryhmä tekee kaikkensa ongelmien korjaamiseksi, mutta puhelimet tulevat silti jatkuvasti myyntiin myöhässä aikataulusta, lähes jokaisesta uutuudesta riisutaan tärkeitä toimintoja, emmekä näytä pystyvän ennakoimaan myyntilukuja edes meneillään olevan vuosineljänneksen osalta, hän sanoi ja koska Ollila ei väittänyt vastaan, jatkoi vielä että hallituksen ja johtoryhmän pitäisi käsitellä ongelmat pohjamutia myöten. Siilasmaan mielestä hallitukselta puuttui kokonaiskäsitys siitä mitä tapahtuu ja miten ongelmia voitaisiin korjata. –Me emme ole käyttäneet riittävästi aikaa tekniikan ja kilpailijoiden analysoimiseen. Silminnähden jäykistyneen Ollilan vastaus tuli korotetulla äänellä ja sisälsi jo tutun lauseen Siilasmaan taustasta ja Nokian koosta. –Hallitus ei voi puuttua operatiiviseen toimintaan, Ollila ilmoitti lopuksi. Siilasmaa oli hiljaa, mutta eri mieltä. Hänen mielestään hallitus oli vastuussa yrityksestä. Hän alkoi epäillä, ettei kunnioittamansa puheenjohtaja ollut edes halukas selvittämään Nokian vaikeuksien perimmäistä syytä. Vähättelevän lauseen omasta taustastaan Siilasmaa sai kuulla vielä lukuisia kertoja. Muistio vaietaan Nokian vaikeudet pahenivat koko loppuvuoden ajan ja niinpä joululoman rauhassa Risto Siilasmaa lopulta laati pitkän strategiamuistion, jossa listattiin yhtiön tärkeimmät ulkoiset uhat ja erilaisia vaihtoehtoja toimenpiteiksi. Siilasmaa antoi ymmärtää, että Nokiaan yrityskulttuuri oli uudistettava. Listalla oli myös varasuunnitelma, jota hän luonnehti ”maanpetokseksi” –oman Android-ohjelman käynnistäminen. Koska Siilasmaa pelkäsi Ollilan reaktioita hän laati muistiosta yökaudet useita eri versioita, koittaen löytää oikeat sanamuodot. Hän luotti yhä Ollilaan ja halusi välttää repivän yhteenoton, mutta huoli yhtiöstä oli kova. Siilasmaa lähetti muistion aluksi vain Ollilalle saamatta mitään vastausta. Edes uudelleen lähettäminen parin päivän päästä ei tuottanut tulosta. Lopulta hän lähetti muistion suuresti arvostamalleen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuolle. Tämä vastasi heti ja lupasi viedä asiaa eteenpäin, mutta ei koskaan palannut asiaan. Vähän myöhemmin Siilasmaa lähti Mobile World Congressiin Barcelonaan –matkapuhelinalan jokavuotiseen huipputapahtumaan - jossa hän sai todeta Androidin olevan esillä kaikkialla. –Olemme jo myöhässä. Muistio on täyttä asiaa, hän totesi itselleen. Siilasmaan esittämiä asioita tai muistiota ei otettu esille hallituksessa missään vaiheessa alkuvuodesta 2010. Ollilan tavatessaan Siilasmaa sai lopulta kysyttyä oliko tämä saanut sen. Ollila vahvisti saaneensa. Eikä jatkanut keskustelua. Siilasmaa harkitsi vahvasti eroavansa Nokian hallituksesta, mutta totesi ettei voi katsoa yhtiön tuhoa sivusta ja päätti purra hammasta. ”Virus levinnyt koko yhtiöön” Toukokuun alussa hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen perinteiseen strategiapalaveriinsa Nokian koulutuskeskukseen Kirkkonummen Båtvikiin. Kokousmateriaaleja ennakkoon tutkiessaan Siilasmaa järkyttyi –mitään hänen ehdottamiaan asioita ei ollut listalla. Jo yhtiökokousta ennen pidetyssä hallituksessa oli kuultu todella huonoja uutisia. Kallasvuo kertoi, että hartaasti odotettu uusi Symbian-puhelin myöhästyy useamman kuukauden. Puhelin, jonka oli luvattu valmistua toukokuun alussa ja joka oli myöhästynyt jo kahdesti. Lisäksi talousluvut alkuvuodelta näyttivät, että kilpailijoilla meni hyvin Nokialla ei. Båtvikissä Siilasmaalle paljastui hänen oman kuvauksensa mukaan Nokian ongelmien syyt. Yhtiötä vaivasi tehottomuus ja ongelmien salailu. Kun laiteyksikön johtaja Kai Öistämö kävi läpi Symbianin myöhästymistä ja yritti sivuuttaa itse ongelman kertomalla vain että ”olemme ryhtyneet toimiin ongelmien korjaamiseksi”, Siilasmaalta paloi pinna. Ollila kuitenkin katkaisi tylysti asian käsittelyn. Siilasmaa kertoo olleensa tyrmistynyt. –Yhtäkkiä minulle valkeni perimmäinen syy. Virus oli levinnyt koko yhtiöön. Kaikki katastrofin ainekset olivat kasassa. Siilasmaan mukaan Nokian ongelma oli toimintakulttuuri, jossa huonoja uutisia ei kerrottu johdolle, koska niiden kertomista pelättiin. Jos huono uutinen jossain vaiheessa kerrottiin, sen perään lisättiin heti toteamus, että asia on jo hoidossa. Siilasmaa päätti jakaa vaietun muistionsa kokoustauolla kaikille ja sai siitä monilta kiitosta. Kahvitauoilla keskusteltiin myös asiasta, joka lopulta toteutettiin varsin nopeasti –toimitusjohtaja Kallasvuon vaihtamisesta. Salasi Kallasvuon kohtalon Seuraavina viikkoina Ollila soitteli hallituksen jäsenille ja kyselee Kallasvuosta. Lopulta hallitus päättää ryhtyä etsimään uutta toimitusjohtajaa. Ollilan päätöksestä asia kuitenkin salataan Kallasvuolta. Heinäkuussa hallituksen nimitysvaliokunnalla on olemassa uusi nimi Nokian johtoon –nimeä vain ei haluta kertoa edes hallituksen rivijäsenille. Toimitusjohtajan valinta pitää hyväksyä ilman tietoa henkilöllisyydestä. Kun nimitysvaliokunnasta oudosti sivuun jätetty Siilasmaa kuulee tästä, hän soittaa ihmeissään Ollilalle. Tämä raivostuu. –Risto. Miksi v..ussa sinun pitää työntää nenäsi joka paikkaan? Sinä olet eri mieltä kaikessa, Ollila huutaa. Lopulta toimitusjohtajan vaihdos paljastuu Kallasvuolle itselleen Wall Street Journalin uutisesta. Hän pettyi raskaasti. Hänen hyvä ystävänsä ja pitkäaikainen työkaveri oli pettänyt hänet. Kesän lopulla hallitukselle kerrotaan, että salaista ”mysteerimiestä” ei nimitetäkään, mutta sen sijaan ehdolla on yksi vahva nimi Microsoftilta ja kolme Nokian sisältä. Itketti Elopia Toimitusjohtajaksi valittiin lopulta Microsoftin yritystuoteyksikön johtaja Stephen Elop , jota Siilasmaa kehuu vuolaasti. Valinnan takana ollut Jorma Ollila muuttui kuitenkin pian Elopille hankalaksi. Hän syytti Elopia useasti muun muassa yhteydenpidosta hallituksen jäseniin, joka oli Ollilan maailmassa kiellettyä. Kaikki yhteydet piti hoitua puheenjohtajan kautta. Erään kerran Siilasmaa ihmettelee miksi Elop palaa kokoustauolta itkuisena. Pienen tenttaamisen jälkeen paljastuu, että Ollila on hyökännyt Elopin kimppuun, koska tämä pitänyt luvatta yhteyttä hallitukseen. Nokiaan täysin uudenlaista johtamiskulttuuria tuonut Elop halusi myös, että yhtiön johtoryhmä osallistuu jatkossa hallituksen kokouksiin. Tästä ei Ollila pitänyt. Hänen aikanaan johtoryhmäläiset olivat yksi kerrallaan käyneet esittämässä asiansa. Elop halusi myös vaihtaa johtoryhmän nimeä, koska vanhalla nimellä oli huono kaiku. Tämä ei kuitenkaan meinannut onnistua koska hänelle ilmoitettiin, että Nokian yhtiöjärjestys kieltää nimen vaihdon. Elopin ihmetellessä asiaa, Siilasmaa kehottaa häntä tarkistamaan asian - mitään mainintaa ei löydy. Myöhemmin kiellon kertojaksi paljastuu Ollila. ”Olin liian arka” Jorma Ollila väistyi lopulta Nokian hallituksen johdosta keväällä 2012. Hänen tilalleen valittiin Risto Siilasmaa, jonka valintaa olivat useat hallituksen jäsenet alkaneet ehdotella, heti kun selvisi että Ollila aikoo luopua tehtävästään. Siilasmaalle selvisi jälkeenpäin, että Ollila tehnyt kulisseissa kovasti töitä, ettei häntä valittaisi. Ollila oli ensimmäisen kerran väläytellyt luopumismahdollisuutta jo vuonna 2009. Useiden hallituksen jäsenten pyynnöstä hän kuitenkin suostui jatkamaan. Siilasmaa sai johdettavakseen yhtiön joka oli jo luisunut kriisiin. Jälkeenpäin hän syyttää tilanteesta Ollilan lisäksi myös itseään ja muita hallituksen jäseniä. –Jälkiviisaasti ajateltuna olin hallituksen jäsenenä osaltani vastuussa tapahtuneesta. Minun olisi pitänyt yrittää taivutella muut puolelleni. Olin kuitenkin liian arka, hän toteaa. Viimeisen kerran Siilasmaa oli Ollilaan yhteydessä, syksyllä 2013, kun oli aika julkistaa jättiuutinen Nokian matkapuhelinten myynnistä Microsoftille. Hän päätti kohteliaisuudesta soittaa entiselle hallituksen puheenjohtajalle. –Keskustelumme noudatti tuttua kaavaa: minä yritin olla kohtelias, hän räjähti ja huusi, että olin tuhonnut yhtiön ja hänen jättämänsä perinnön, Siilasmaa muistelee. Tämä oli aikamoista tekstiä miehelle, joka oli juuri pelastanut Nokian.