Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

EU-komissio ottaa Liberan kantelun käsittelyyn – EU alkaa pohtia Suomen työehtosopimusten yleissitovuuden rajoittamista

EU-komissio alkaa selvittää, onko Suomen työehtosopimusten yleissitovuus ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Kantelun yleissitovuudesta teki ajatuspaja Libera. Vastapuolena on Suomen valtio. Kantelun hyväksymisen vahvistaa Lännen Medialle Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen . –Keskiviikkoiltana tuli viesti, että EU-komissio ottaa kantelun käsittelyyn. He rupeavat pyytämään lisätietoja Suomen valtiolta ja meiltä. Prosessi on kuitenkin pitkä, Kiesiläinen kertoo. Edessä ainakin vuoden selvittely Aluksi EU-komissio kysyy Suomen valtion vastauksen Liberan kanteluun. Kiesiläinen arvioi, että ainakin työ- ja elinkeinoministeriö antanee vastauksen. Myös Libera on pyydettäessä valmis antamaan lisätietoa. Komissio saattaa kysyä lisätietoja myös muilta asiaan liittyviltä tahoilta, kuten työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä SAK:lta, STTK:lta, Akavalta tai EK:lta. EU-komission käsittely kestää vuoden päivät ja mahdollisesti kauemminkin, jos asia on monimutkainen. EU-komissio päättää käsittelyn lopuksi, onko Suomen valtio rikkonut EU-lainsäädäntöä. Jos näin on, komissio aloittaa rikkomusmenettelyn Suomen valtiota vastaan ja alkaa ajaa asiaa EU-tuomioistuimessa. Tuomioistuin puntaroi kysymystä mahdollisesti vuosikausia. Jos tuomioistuin päättäisi Suomen yleissitovuudessa olevan ristiriita EU-oikeuden kanssa, päätös velvoittaisi Suomea muuttamaan lainsäädäntöään. Mikäli EU-komissio ei löydä Suomen lainsäädännöstä moitittavaa, se lopettaa prosessin. –Minusta on erittäin hyvä, että tämä kysymys pääsee viralliseen tarkasteluun. Valtio joutuu vastaamaan kysymyksiin, sanoo Kiesiläinen. Libera: Yleissitovuus aiheuttaa kartellin Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työehtosopimukset koskevat kaikkia yrityksiä. Liberan mukaan käytäntö haittaa työnantajaliittoihin kuulumattomia pieniä yrityksiä, jotka eivät pääse edes halutessaan neuvottelupöytiin, mutta heitä kuitenkin sitovat yleissitovuuden haittavaikutukset. Liittoihin kuulumattomat yritykset taas eivät saa hyödyntää etuja eli esimerkiksi paikallista sopimista. –Teknologiateollisuus on räikein esimerkki, kun alle kymmenen työntekijän yritykset eivät pääse liittoon. Kyse on eräänlaisesta kartellista, sanoo Kiesiläinen. Asiantuntijat epäilevät kantelun onnistumismahdollisuuksia Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta kertoi syyskuun lopussa Lännen Median haastattelussa, että yleensä työmarkkinaosapuolten asemaa ei säädellä EU-oikeudessa, ja Liberan kantelu käsittelee juuri sitä. Myös työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta kertoi Lännen Medialle, että EU-oikeuden näkökulmasta kysymys kuuluisi Suomen ratkaistavaksi. Sosiaalipoliittinen lainsäädäntö kuuluu ensisijaisesti kansalliseen harkintaan.