Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Lukijalta: Kuntaveron nostolla pelottelu harmittaa, laskutavat ja todellisuus eivät kohtaa – muutamassa kirjoituksessa Pori on jo syösty perikatoon

Moni kuntapoliitikko on jo ehtinyt kauhistella ensi vuoden talousarviota. Muutamassa kirjoituksessa Pori on jo syösty perikatoon. Aivan noin huonosti asiat eivät ole, sillä kaupungilla on leikkureiden lisäksi myös mahdollisuus korottaa veroja ja kerätä siten rahaa tasapainottamaan budjettia (tässä kohtaa pelottelijat loihtivat vasta-argumentiksi kotitalouksien kulutuksen romahtamisen, työttömyyden kasvun, konkurssit ja niin edelleen). Kunnallisveroprosentin korottaminen on monille porilaisille punainen vaate. Verojen korotusta puolustavalle poliitikolle se on yleensä poliittinen itsemurha. Siitä huolimatta puolustan Porin veroprosentin (19,75) nostoa ainakin puolella prosentilla (20,25). Jos jaksaa paneutua kuntaverotuksen efektiiviseen veroasteeseen, huomaa nopeasti, että tasaverona pidetty kuntaveroaste onkin jotain aivan muuta. Monilla veroprosentti ei nouse edes lähelle 19,75. Kuntaverolaskuri antoi allekirjoittaneelle efektiiviseksi veroprosentiksi 11,74. Tämäkin on vain arvio, joka perustuu moneen laskurissa huomioituun vähennykseen. Kuntaveron nostolla pelottelu harmittaa minua. Samat tahot pelottelevat milloin milläkin uhkakuvalla, kuten lakkojen negatiivisella vaikutuksella kansantalouteen. Tämäkin on pitkälti pelottelua, sillä laskutavat ja todellisuus eivät kohtaa. Vientiteollisuuden tuotteet eivät katoa satamasta tuhkana tuuleen yhden päivän aikana, eikä työntekijöille tarvitse maksaa palkkaa lakkopäivästä. Ihmettelen pelottelijoiden motiiveja, sillä hyvin usein juuri heillä on asiat taloudellisesti sen verran hyvin, että muutaman satasen vuosittainen veronkorotus ei juuri kotitaloutta rasita. Syitä on siis etsittävä ideologisesta kaapista, jonka oveen on isoin kirjaimin kaiverrettu sanonta ”jokainen on oman onnensa seppä”. Tuo kulunut fraasi ei sovi hyvinvointiyhteiskunnan arvoihin. Se on individualistinen ajatus elämästä, jossa jokainen hoitaa itsekkäästi oman tonttinsa, käyttäen kuitenkin hyväkseen kaikkia yhteiskunnan tarjoamia työkaluja oman onnensa takomiseen. Me ihmiset olemme erilaisia. Kaikilla ei ole yhtäläisiä voimavaroja. Siksi tarvitsemme järjestelmän, joka kerää verotuloja yhteisen sopimuksen mukaan, Porin tapauksessa ennalta sovitun kuntaveroprosentin mukaan. Sen jälkeen kuntapäättäjien on arvioitava, miten kerätyt verotulot käytetään niin, että se takaa kaikille kaupunkilaisille välttämättömät palvelut tulotasosta riippumatta. Reilua, eikö totta? Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (vas.), Pori.