Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Li Andersson: "On aika turvata työttömien ihmisoikeudet – aktiivimalli monimutkaistanut työttömyysturvajärjestelmää"

Apulaisoikeusasiamies kiinnitti äskettäin huomiota kunnissa tapahtuviin väärinkäytöksiin kuntouttavassa työtoiminnassa. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan työvoimapalveluiden puute tai kuntien maksamien työmarkkinatukimenojen vähentäminen eivät ole riittäviä syitä ohjata työttömiä kuntouttavaan työtoimintaan, jos ihmisellä ei ole tarvetta kuntoutukselle. Tämä on tärkeä linjaus työttömien ihmisoikeuksien puolesta ja samalla osoitus siitä, kuinka suuren suunnanmuutoksen tarpeessa suomalainen työvoimapolitiikka on. Sitkeä pitkäaikaistyöttömyys on osoitus siitä, että työllisyyden hoidossa on epäonnistuttu. Vastuu on useamman hallituksen, mutta monet Juha Sipilän hallituksen toimenpiteet ovat pahentaneet tilannetta. Välityömarkkinoiden toimintaa on vaikeutettu ja osallistuminen ammatilliseen työvoimakoulutukseen on laskenut. Aktiivimalli on leikannut erityisesti iäkkäiden työttömien toimeentuloa ja monimutkaistanut työttömyysturvajärjestelmää. Monet työttömät kokevat mallin ihmisarvoa loukkaavana. Aktiivimallin kaltaisilla toimilla asetetaan samanlaisia velvoitteita kaikille työnhakijoille, vaikka ihmisten mahdollisuudet omaehtoiseen työnhakuun ja avoimille työmarkkinoille työllistymiseen vaihtelevat suuresti. Työvoimahallinnon resurssien leikkaaminen on johtanut toimipisteiden keskittämiseen ja siirtymiseen sähköisiin palveluihin. Tämä on heikentänyt erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja henkilökohtaista palvelua tarvitsevien asemaa. Sama virhe uhkaa toistua, mikäli vastuu työvoimapalveluista siirretään maakuntiin. Miksei vastuuta voisi jakaa eri toimijoille? Keskitetyt sähköiset palvelut sopivat niille työnhakijoille, joiden edellytykset työllistyä tai jatkokouluttautua ovat hyvät. Vastuun pitkäaikaistyöttömien palveluista voisi taas siirtää kunnille hyviä tuloksia tuottaneiden kuntakokeilujen mukaisesti. Pitkäaikaistyöttömyys on korkealla tasolla, mutta palkkatuen määrärahoja jää silti käyttämättä. Tilanne olisi helppo ratkaista luopumalla järjestöjen käyttöä rajoittavasta henkilötyövuosikiintiöstä sekä luomalla automaattinen palkkatukimalli yritysten käyttöön. Vasemmistoliitto on esittänyt mallia, jossa työttömän työllistävä yrittäjä saisi määräaikaisen alennuksen palkan sivukuluihin. Näin työnantaja saisi automaattisesti palkkatuen kaltaisen hyvityksen ehdot täyttävästä työllistetystä. Vasemmistoliitto myös takaisi kaikille yli kaksi vuotta työttömänä olleille oikeuden palkkatuettuun työhön. Mikäli työttömällä ei ole tarvetta kuntoutukselle, tulisi hänelle aina tarjota palkkatuettua työtä kuntouttavan työtoiminnan sijaan. Näin torjutaan myös työttömien tekemän ilmaistyön kasvua ja siihen liittyviä väärinkäytöksiä. Tämän lisäksi työttömyysturvajärjestelmän byrokratialoukkuja pitää purkaa. Epäonnistuneeksi leikkuriksi osoittautunut aktiivimalli tulee perua kokonaan ja työttömyysturvan suoja-osa nostaa 500 euroon. Työttömyysturvan maksatusviiveistä on päästävä nopeasti eroon siten, että keikkatöiden vastaanottaminen ei aja ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon. Työvoimapoliittisista karensseista pitäisi luopua kokonaan. Karenssin sijaan työttömyysetuuden maksatus voitaisiin keskeyttää, jos työtön ei enää täytä työttömyysturvan ehtoja. Työttömyysetuuden maksatusta jatketaan, kun työtön jälleen täyttää ehdot. Ei ole järkevää työntää ihmisiä pitkiksi ajoiksi toimeentulotuen muodostamaan köyhyysloukkuun. Työn muuttuessa myös työvoimapolitiikkaan tarvitaan suurta suunnanmuutosta. Työvoimapolitiikka näyttäytyy työttömille mielivaltaisena ja aktiivisuudesta rankaisevana. Ei ole nykypäivää, että työnhakijoita rangaistaan kaikesta muusta toiminnasta kuin palkkatyösuhteessa työskentelystä. Ei voi olla niin, että työttömänä opiskeluun tai yritystoiminnan käynnistämiseen on aneltava viranomaiselta lupaa ilman tietoa lopputuloksesta. Kyttäämisen sijasta viranomaisten tulisi kannustaa osaamisen kehittämiseen ja muuhun aktiivisuuteen. Monet työttömät kokevat aktiivimallin ihmisarvoa loukkaavana. Työvoimapolitiikkaan tarvitaan suurta suunnanmuutosta.