Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Rauma-Repola menestyi johtajien ja yhteishengen ansiosta

Kirjat Tapio Vallin (toim.): Rannan rautakourat. Rauma-Repolan Mäntyluodon tehtaat. Taustaa ja tarinoita suomalaisen offshore-teollisuuden synnystä ja kasvusta. Satakunnan Kansa 2018. 288 sivua. Suomen teollisuushistorian merkittäviin avauksiin kuuluu Rauma-Repolan keväällä 1972 ranskalaisen Fores Neptune -nimisen yhtiön kanssa tekemä sopimus öljynporauslautan toimittamisesta. Konepajateollisuuttaan vahvistaneelle Rauma-Repolalle oli juuri valmistunut Porin Mäntyluotoon tuotantolaitos, jota oli kyllä kaavailtu muunkinlaiseen käyttöön, mutta maailman öljymarkkinoiden äkkiä muuttunut tilanne (öljykriisi, Pohjanmeren öljylöydöt) loi aivan uudenlaiset mahdollisuudet. Mäntyluodon tehtaiden juhlalliset avajaiset olivat sitten syksyllä 1972, jolloin Rauma-Repolalla oli jo seitsemän lauttatilausta. Toiminta oli lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Se tuli jatkumaan pitkään. Viimeinen lautta valmistui vuonna 1985, mutta silloin oli tullut kuvaan jo muitakin tuotteita kuten porauslaivat. Vuonna 1982 valmistui Standive-niminen pelatuslautta, joka on ollut lajissaan maailman parhaita, ellei paras. Rauma-Repola offshoren menestys johtui paljolti osaavista johtajista, jotka oivalsivat ajoissa alan globaalin kehityksen. Väinö Lassila ja erityisesti Tauno Matomäki liikkuivat maailmalla ja solmivat yritykselle edullisia sopimuksia. Samalla he ja useat muut kehittivät huipputeknologiaa, joka toi vaurautta monille ihmisille. Tapio Vallin on onnistunut mainiosti kuvitetussa kirjassaan luomaan värikkään, ihmisläheisen ja mukaansatempaavan kokonaiskuvan Rauma-Repolan Mäntyluodon tehtaiden, muiden tuotantolaitosten ja alihankkijoiden toiminnasta. Kirjan kirjoittajina ovat myös olleet lukuisat insinööritaidon huippumiehet. He osoittavat, että tekniikan miehet osaavat myös kirjoittaa selkeää ja mielenkiintoista tekstiä maallikoille vaikeaselkoisista asioista. Vaativissa töissä ilmennyt yhteishenki tulee hyvin esille. Se on ollut eräs menestyksen salaisuus. Työntekijöiden määrä saattoi nousta tuhansiin. Tekstiä ryydittää esimerkiksi selostus aikanaan hyvinkin tunnetuksi tulleesta sukelluspallojutusta. Siinä oltiin kylmän sodan herkimmillä alueilla. Tätä käsitellään hiukan toisesta näkökulmasta tuoreessa Seppo Tiitisen muistelmakirjassa. Selostuksensa saa myös tuntemattoman amerikkalaisen liikemiehen Donald Trumpin tulokseton laivanostomatka Suomeen. Rauma-Repolan jämeryyttä osoittaa, ettei liikemiehen Suomen-matkaa suostuttu maksamaan. Mäntyluodon tuotantolaitokset myytiin vuonna 1995 norjalaisille, jotka myivät ne vuonna 2000 ranskalaisille. Heidän aikanaan tehtiin muun muassa tunnetuksi tulleita spar-lauttoja. Nyt Mäntyluotoon on taas koittamassa uusi aika, jolle on kaikki syy toivottaa menestystä. Hyviä perinteitä on.