Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Keski-Porin kirkossa soi hätkähdyttävän ajankohtainen Peltomiehen rukous

Musiikki Peltomiehen rukous Peltomiehen rukous 27.9. Keski-Porin kirkossa. Suvivesper kuorolle, baritonille ja jousikvartetille. Tuulivoima-kuoro, Huutolaispojat ja Panula-opiston jousikvartetti, joht. Jorma Panula, kapellimestari ja sävellys. Solisti Elja Puukko, baritoni. Libretto Pekka Santala. Kokemäkeläinen varatuomari Pekka Santala (k. 2000) oli tunnettu laulujen sanoittajana, yhteistyössä maan johtavien musiikintekijöiden kanssa. Pekka Santala kirjoitti myös Maestro Jorma Panulan suvivesperiin Peltomiehen rukous libreton ja muokkasi oopperan Lalli ja Pyhä Henrikki libreton lyyrisen asun. Peltomiehen rukous teoksena elää ja voi hyvin. Tuulivoima-kuoron laulutaidot ovat peräisin Seinäjoen Tyttökuorosta (1976–2002 ja Kultamitali v. 2000 ensimmäisistä kuoro-olympialaisista). Tuulivoima-kuoro on toiminut viisi vuotta. Soinnin kirkkaus ja voima säväyttivät sekä viiltävissä yksiäänisissä jaksoissa että muhkeissa moniäänisissä osissa. Jorma Panula oli hyvällä maulla kirjoittanut Pekka Santalan tekstiin kuoron voimavaroja monipuolisesti hyödyntävän vesperin. Peltomies pohtii työpäivän jälkeen tyhjässä kirkossa elämäänsä, omaa tarpeellisuuttansa ja menneitten sukupolvien tekoja ja maailman pahuutta. Vaikka teos laulettiin suomeksi, seuraamista olisi huomattavasti auttanut koko teksti käsiohjelmassa. Solistin stemma on vaativa ja kestoltaan pitkä. Elja Puukon baritoni (Peltomies) soi laadukkaan vahvana. Bassorekisterin voima osissa Syntivelka , Täyttymys ja Peltomiehen laulu lumosi. Naiskuoro ja kahden huutolaispojan raikuva laulu synnytti sykähdyttävän kontrastin teoksen edetessä. Jorma Panula tuntee orkesterin soittimet. Jousikvartetti taipui moneen eikä kaivannut lisätehosteita muista soitinperheistä. Ehtoolaulu ja ylistys päätti vesperin Soi kunniaksi Luojan -virteen. Yleisö lauloi mukana toisessa ja kolmannessa säkeistössä. Tekstin ajankohtaisuus tuli esiin viimekesäisen katovuoden jälkeen, vaikka nykyihminen ei sitä tiedosta. Vauras Suomi voi ostaa puuttuvan viljan muualta eikä ole pelkoa nälänhädästä.