Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomalaisten ei tule karttaa pakotelistojen ulkopuolella olevien venäläisten tapaamista – ilman tapaamisia ei ole sopimuksia

Yksi Suomen teollisuuden Venäjä-edunvalvojista, Ilkka Salonen , muistuttaa silloisen Neuvostoliiton ulkomaankauppaministerin Nikolai Patolitševin todenneen aikanaan: ”Ilman tapaamisia ei ole sopimuksia” (Baltic Rim Economies - review 15.12.2017). Tämä toteamus on ajankohtainen Ukrainan kriisistä huolimatta – tai kenties juuri sen takia. Presidentti Sauli Niinistön yhteydenpito Venäjän johtoon saa nimittäin jatkoa, kun pääministeri Juha Sipilä tapaa neljättä kertaa venäläisen virkaveljensä Dmitri Medvedevin ensi keskiviikkona. Venäjä nostaa tapaamisessa esiin energiayhteistyön. Medvedev huomioinee Nord Stream 2 -hankkeen aloittaman kaasuputkien laskun Suomenlahdella. Venäläisiä puhututtaa myös Fennovoiman ydinvoimalan eteneminen ja lähestyvä omistajavaihdos Helsingin telakalla. Näitä kaikkia kolmea yritystä yhdistää Venäjän valtionyhtiön mukanaolo. Venäläisten mielessä voi jopa liikkua ajatus venäläisyliopiston perustamisesta Suomeen. Venäläisprofessori Aleksei Kuznetsovin mukaan Itämeren alueella ei toimi yhtään venäläisyliopistoa moskovalaisyliopiston lopetettua toimintansa Latviassa vuonna 2015. Vastaavasti suomalaisia huolestuttaa protektionismin kasvu Venäjällä, koska maa alkaa rajoittaa muun muassa koivutukkien maastavientiä ensi vuoden alussa. Toivottavasti puolen vuoden väliaikainen rajoitus ei jää pysyväksi, sillä vain vapaakauppa lisää länsi-investointeja Venäjälle. Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikkö Juha Palokangas kiteyttää ongelman osuvasti: ”Länsiyhtiöt eivät ole myöskään juuri uskaltaneet investoida Venäjälle maan ailahtelevan politiikan vuoksi” (KL 5.12.2017). Metsäteollisuus ei ole asiassa yksin. ”Kuluneen vuoden aikana protektionistiset toimet erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä ovat vaikeuttaneet Arctian palveluiden myyntiä kansainvälisille markkinoille”, uutisoi Turun Sanomat 27.6.2018 kertoessaan muun muassa jäänmurtoa harjoittavan Arctian lomautuksista. Suomalaisyritysten yleisenä toiveena on ulkomaisten yritysten mahdollisuus toimia Venäjällä samoilla pelisäännöillä kuin venäläiset vastinparinsa. Suomen ja Venäjän kahdenkeskisten asioiden ohella pääministeritapaamisessa käsitellään kenties kansainvälisiä kysymyksiä, kuten Yhdysvaltojen mahdollisia lisäsanktioita Venäjälle. USA:n suunnitelmat sanktioiden asettamisesta Nord Stream 2-hankkeen rahoittajille herättävät huolta niin Venäjällä kuin joidenkin EU:n energiayhtiöiden keskuudessa. Fortumin Uniper-oston jälkeen myös suomalainen valtionyhtiö voi joutua amerikkalaisten tulilinjalle, koska Uniper on yksi hankkeen viidestä länsirahoittajasta. Toivottavasti amerikkalaiset pitävät mielessä, että karhunkaatoon ei ole syytä sännätä katkaistu haulikko kourassa, sillä toimenpiteestä voi vahingoittua myös ampuja itse eli EU-USA-yhteistyö. Vuonna 2014 asetetut sanktiot ovat olleet vahingollisia Suomen ja Venäjän taloussuhteille. Suomen vienti Venäjälle on sukeltanut liki 40 prosenttia vuodesta 2013. Tosin vain murto-osa laskusta selittyy pakotteilla. Pääsyynä viennin alamäkeen on Venäjän talouskasvun hidastuminen. Suomen elintarviketeollisuutta lohduttanee tieto siitä, että Venäjä-viennin romahduksesta huolimatta Suomen kokonaiselintarvikevienti on jo tällä hetkellä samalla tasolla kuin se oli ennen Venäjän asettamia tuontirajoituksia. Toisin sanoen kokonaisuutena tarkasteltuna elintarvikeviejämme ovat jo toipuneet Venäjän asettamista pakotteista löytämällä vientimarkkinoita muualta. Viennin ohella suomalaisinvestointien virta Venäjälle on kuihtunut. Myös venäläisyritysten Suomeen tekemien sijoitusten kasvu on tyrehtynyt, jos venäläisinvestointi Fennovoimaan jätetään tarkastelusta pois. Onneksi venäläismatkailijoiden yöpymiset majoitusliikkeissämme ovat lähteneet nousuun. Matkailun piristymisestä huolimatta venäläisturistien kokonaiskulutus maassamme on romahtanut kahdella kolmasosalla siitä, mitä se oli ennen Krimin valtausta. Vaikka presidentti Vladimir Putinin elokuinen vierailu Itävallan ulkoministeri Karin Kneisslin häissä nostatti mediamyrskyn, suomalaisten ei tule karttaa pakotelistojen ulkopuolella olevien venäläisten tapaamista. Niin kauan kun Suomi ei pyri irtiottoihin EU:n yhteisestä Venäjä-politiikasta, näillä tapaamisilla muokataan maaperää tuleville sopimuksille – olivatpa sopimukset sitten luonteeltaan taloudellisia tai poliittisia, kahdenvälisiä tai monenkeskisiä. Korjattu ulkomaankauppaministerin Nikolai Patolitševin titteli. Venäjä nostaa …tapaamisessa esiin …energiayhteistyön. Suomalaisia huolestuttaa protektionismin …kasvu Venäjällä.