Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Näin päästiin vuoden 1918 sodasta sovintoon: Suomen kehitys sisällissodan jälkeen oli kunnallisen demokratian menestystarina

Kirjat Kati Katajisto: Sodasta sovintoon. Otava 2018. 303 sivua. Sovinto oli kansallisen eheytymisen edellytys Suomessa katkeran sisällissodan 1918 jälkeen. Sitä ajoi armahduspolitiikallaan ja muilla toimenpiteillään K.J. Ståhlberg , joka 25.7.1919 valittiin tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi. Sitä edisti myös maaliskuussa 1919 valittu eduskunta, jonka suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraatit olivat nousseet. Tärkeänä tekijänä, jota aiemmin ehkä ei ole riittävästi huomattu, olivat 1919 alussa ensi kertaa yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta noudattaen valitut uudet kunnanvaltuustot ja niiden valitsemat elimet. Historiantutkija, filosofian tohtori Kati Katajisto käsittelee tuoreessa kirjassaan Helsingin uutta tilannetta, jolloin kaupungin asioista pääsivät päättämään kaikki puolueet laidasta laitaan, suurimpina ryhminä sosiaalidemokraatit ja Ruotsalainen kansanpuolue. On ollut paikallaan valita juuri maan pääkaupunki kohteeksi, kun tutkitaan kunnallishallinnossa tapahtuvan yhteistyön merkitystä kansallisen sovinnon tiellä. Helsingin vapautumiselle punaisten vallasta keväällä 1918 oli merkityksellistä, että kaupungin vapauttivat saksalaiset, jolloin vältyttiin monilta ongelmilta (esim. kostotoimet). Kaupungin viroissa ja töissä kapinan aikana jatkaneet selvisivät yleensä vähällä. Kati Katajisto selvittää perinpohjaisesti ja "arjen" esimerkkejä viljellen, kuinka Helsingin uudistettu kunnallishallinto lähti liikkeelle ja sai aikaan tuloksia. Korostaessaan kunnallisen demokratian merkitystä Katajisto katsoo, että tältä kannalta Suomen kehitys ylimalkaankin oli sisällissodan jälkeen menestystarina. Helsingin ohella tätä liian pienelle huomiolle jäänyttä asiaa kannattaisi tutkia muidenkin paikkakuntien, esimerkiksi Porin osalta. Kati Katajiston kirja on huolellisesti ja miellyttävästi kirjoitettu. Pitkät mutta taidokkaat lauseet ja lauserakenteet saavat usein lukijan mietteliääksi, mutta se on vain hyvän kirjan merkki.