Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Venesjärven kylä pitää älyvaatteen kehittäjää otteessaan – "Talosta tuli sen verran kallis, ettei tässä ole varaa minnekään enää lähteä"

”Työporukalla oli innostunut tekemisen meininki ja mahtava yhteishenki, aivan kuin olisimme olleet yhtä suurta perhettä. Yrityksessä luotiin jotain uutta ja mullistavaa. Työ oli kiehtovaa. Kaiken lisäksi monien tappiollisten vuosien jälkeen alkoi tulla rahaakin. Näkymät olivat todella lupaavat.” Näin kuvailee älyvaatteita kehittäneen Clothing+:n huippuvuosia yksikön johtaja Heikki Jaakkola . Nyt kaikki on ohitse, mutta mies ei vaikuta masentuneelta. Käteen jäivät hyvät muistot, monipuolinen kokemus ja rahaakin sen verran, ettei ihan heti tarvitse kerjuulle lähteä. Tulevaisuus on täysin avoinna, mutta Venesjärven kylästä mies ei aio lähteä mihinkään. Kylään pellon laidalle ja männikön keskelle hän on rakennuttanut upean omakotitalon. Itse asiassa rakennuksen viimeistelyt ovat vielä kesken, vaikka rakennustyöt alkoivat kolme vuotta sitten. Perhe kuitenkin asuu jo talossa. –Talosta tuli sen verran kallis, ettei tässä ole varaa minnekään enää lähteä, hän myöntää. Kankaanpään älyvaatefirma toimi parikymmentä vuotta. Lyhyehköstä elinkaarestaan huolimatta yritys oli alallaan pioneeri ja pisin alalla toiminut firma. Vuonna 1998 perustettu Clothing+ oli kovassa nousukiidossa vielä vuonna 2015. Tuolloin amerikkalainen pörssiyhtiö Jabil osti firman. Yritys on maailman kolmanneksi suurin elektroniikan sopimusvalmistaja, joka tekee noin 20 miljardin liikevaihtoa ja työllistää lähes 200 000 työntekijää kymmenissä eri maissa. Suomalaisten omistajien kannalta myynti tapahtui kreivin aikaan, sillä älyvaatteiden kysyntä alkoi hiipua, ja tänä syksynä yksikkö sulkee ovensa lopullisesti. –Ei se ollut mitenkään yksiselitteisesti jenkkien syytä, että yksikkö nyt lopetetaan. He olivat aivan vilpittömästi tulossa kehittämään tekemistämme ja uskoivat meidän tapaamme markkinoiden kasvuun. Tuotantolaitostamme Kiinassa on kehitetty hurjasti Jabilin kokemuksella, Jaakkola selittää. Yritykseen palkattiin uusia työntekijöitäkin, mutta juuri silloin uudet älykellot tulivat mukaan kilpailemaan mittaamisen markkinoista älyvaatteiden kanssa. –Emme reagoineet markkinoilla tapahtuneeseen muutokseen riittävän nopeasti. Älyrannekkeet veivät tylysti voiton. Jabil itse valmistaa myös näitä kilpailevan teknologian tuotteita. Toki älyvaatteitakin myydään edelleen ihan merkittäviä määriä, mutta amerikkalaisten kasvuodotukset olivat paljon isommat kuin mikä oli toteutuma, Yrityksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö tyhjenee lopullisesti lokakuun lopulla. Vielä viimeinen projekti lihasstimulaatioalusvaatteiden parissa viedään loppuun siihen mennessä. Yrityksen osaamista on siirretty Floridaan jo aiemmin, ja nyt suuri osa laitteista lähtee Singaporeen, jossa sijaitsee Jabilin perustama uusi tutkimuskeskus. Rakennus ei tyhjene aivan lopullisesti, sillä talossa toimii Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan ja tietoliikennetekniikan yksikkö, ja muutama laite jää tutkijoiden käyttöön. Jaakkola tuli yrityksen palvelukseen vuonna 2001. Tietoliikennetekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut mies työskenteli tuolloin Nokian palveluksessa Tampereella, kun Akseli Reho onnistui puhumaan hänet firmaan. –Tunsin hänet ennestään, sillä olimme lapsena olleet samassa tietokonekerhossa ja opiskelimme samaan aikaan Tampereella. Tulin mielelläni tekemään töitä nuoressa työporukassa. Alkuvaiheessa tein koodeja sulautettuihin järjestelmiin. Vuodesta 2006 lähtien vastasin yksikön tutkimuksesta ja kehityksestä. Yritys toimi aluksi Reima-Tutan puettavan teknologian kehitysosastona. Vuonna 2008 yritys teki edelleen tappiota, mutta työntekijöille oli muodostunut usko siihen, että yrityksen tuotteilla on kysyntää. Niinpä toimiva johto osti yrityksen Reimalta. Pääomistajiksi nousivat Akseli Reho ja Pentti Hurmerinta . Heidän lisäkseen yhtiössä oli mukana viisi muuta yksityistä osakasta. Jaakkola oli yksi heistä. –Kaikki pistettiin likoon. Usko yritykseen oli niin vahva. Se kannatti, sillä pian toiminta kääntyi voitolliseksi. Yritys sai uusia kansainvälisiä asiakkaita. Työntekijöitä palkattiin lisää. Parhaimmillaan yrityksessä työskenteli yli 40 ihmistä. Vuonna 2012 yritykselle rakennettiin uudet upeat toimitilat Tehtaankadun varteen. Kasvu jatkui kymmenen vuotta, ja toiminta oli koko ajan kannattavaa. –Tunsimme, että nyt tarvitaan isompia hartioita pyörittämään toimintaa. Kaikki indikaattorit osoittivat, että kysyntä markkinoilla kasvaa hurjasti ja tarvittaisiin entistä integroidumpia ratkaisuja – osaamisemme elektroniikasta ei riittäisi. Siksi tarvitsimme elektroniikan huippuosaajan kumppaniksi. Kun yritys oli myyty, alkoikin pettymysten sarja. Pian yt-neuvottelut seurasivat toistaan. Kun silloinen yksikön johtaja Mikko Vaajasaari luopui tehtävästään kesällä 2017, Jaakkola nimitettiin hänen sijalleen. –Pääasiallinen tehtävänkuvani oli silti edelleen teknologiakehitykseen liittyvät asiat. Kun tänä kesänä sitten saimme tiedon, että yritys lopettaa kokonaan toimintansa, osa porukasta suorastaan huokaisi helpotuksesta ja totesi, että vihdoinkin tämä epävarmuus päättyy. Kaikesta huolimatta yhteishenki on pysynyt hyvänä loppuun asti. Jaakkola myöntää olonsa haikeaksi. –Meillä oli hieno yhteisö ja kehitimme hienoja juttuja yhdessä. Nyt moni firma Satakunnassa hyötyy entisten työntekijöidemme kokemuksesta. Muutama siirtyi töihin Vatajankosken Sähköön. Lisäksi väkeä on mennyt töihin Cimcorpiin, Promecoon ja Emronille. Porukka tuntuu työllistyvän tosi hyvin. Omasta tulevaisuudestaan hän ei näytä kantavan huolta. –Palkkaa saan joulukuun alkuun saakka. Sen jälkeen olisi kiva vähän aikaa latailla akkuja, ennen kuin ryhdyn mihinkään uuteen. Olen avoin kaikenlaisille mahdollisuuksille. Neljä työntekijää jää vielä yhtiön palvelukseen. He tekevät puettavan teknologian tutkimus- ja kehittämistyötä kotoa käsin. Jaakkolaa tämä työ ei innostanut. –Minulle työyhteisö on tärkeä. Yksin kotona työskentely ei inspiroi. Työvuosien aikana Tampereen teknillisestä yliopistosta hankittu insinöörin tutkinto on ehtinyt vanhentua. –Tietoliikenneala on kehittynyt näinä vuosina niin huimaa vauhtia, ettei parikymmentä vuotta vanhalla tutkinnolla tee enää mitään. Työssäni olen kuitenkin saanut paljon kokemusta johtamisesta ja kaupallisesta työstä kansainvälisten isojenkin yritysten kanssa, joten eiköhän minulle jotain tekemistä löydy. Tuotekehitys ja tutkimustoiminta olisi kiinnostavaa. Uuden keksiminen ja ongelmanratkaisu kiehtovat. Venesjärvi on Jaakkolan synnyinpaikka. Hänen talonsa on rakennettu suvun maille. Oma veli viljelee maata talon ikkunoista näkyvässä maalaismaisemassa. –Venesjärvi on vireä kylä. Kyläläiset ovat toimineet aktiivisesti. Lapsiperheitä on muuttanut kylään ja kyläkoulun toiminta on saatu turvattua. Lapsuudestani täällä on hyviä muistoja, kun mopoilla päristeltiin pitkin maita ja mantuja. Haluan antaa omille lapsillekin samoja mahdollisuuksia. Talon pihassa on iso verstas, jossa Jaakkola häärää autojensa parissa. Miehen silmät kirkastuvat hänen puhuessaan harrastuksestaan. –Harrastan rata-ajoa, ja täällä verstaassa tuunaan ja virittelen autoja muutenkin. Haaveena on joskus konvertoida vanha klassikkoauto sähköautoksi. Miksei tässä voisi joskus tulevaisuudessa tehdä vaikka siihen liittyvää yritystoimintaa? Ei se oman yrityksen perustaminen ole mikään mahdoton ajatus, kunhan löytyy sopiva tiimi. Moni firmahan on saanut alkunsa autotallissa, miksei siis täälläkin? Muun muassa sähköautoihin ja autonomiseen liikenteeseen liittyvä tekniikka kiinnostaa kovasti. Nuorena hän harrasti yleisurheilua ja toimii nykyisin urheiluseura Leiskun hallituksessa. Venesjärven kylässä sijaitsee tanssilava, jonka avulla urheiluseura kerää varoja toiminnalleen. –Tämän Leiskun hallituspaikan sain isäni perintönä. Työvuosina oma urheilu jäi vähemmälle. Ehkä jatkossa ehdin itsekin enemmän liikkumaan. Lapsia yritän innostaa yleisurheilun pariin ja Leiskun riveihin. Mittauslaitteita ainakin löytyy omasta takaa. Sykettä mittaava älykello näkyy olevan Jaakkolan omassakin ranteessa, vaikka juuri tuollaiset laitteet voittivat kisan asiakkaista jättäen älyvaatteet sivuraiteelle. –Kyllä mittaamisella on ehdottomasti tulevaisuutta. Esimerkiksi terveydenhuollon alalla markkinat kasvavat. Väestö vanhenee ja elintasosairaudet lisääntyvät. Terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät ja ihmiset pyritään pitämään poissa laitoksista. Tarvitaan helppokäyttöisiä mittauslaitteita, joiden avulla ihmiset voivat turvallisesti olla omissa kodeissaan, Jaakkola arvioi. Venesjärven kullankeltaisten peltojen keskellä kumpuilevassa maalaismaisemassa silmä lepää ja mieli rauhoittuu. Kyllä täällä kelpaa nauttia perhe-elämästä ainakin hetken aikaa. Varmaa on, että monitaitoista miestä odottaa paluu hektiseen työelämään enemmin tai myöhemmin. Clothing+ perustettiin 1998 Kankaanpäässä Reima-Tutan puettavan teknologian kehitysosastoksi. Tutkimusyksikön nimi vaihtui Clothing+ osakeyhtiöksi vuonna 2001. Clothing+:n toimiva johto osti yrityksen Reimalta 2008. Pääomistajiksi nousivat Akseli Reho ja Pertti Hurmerinta. Heidän lisäkseen yhtiössä oli mukana viisi muuta yksityistä osakasta. Kankaanpään yksiköllä oli sivukonttori Tampereella, jossa työskenteli osa työntekijöistä. Amerikkalainen pörssiyhtiö Jabil Inc osti yhtiön 2015. Parhaimmillaan Clothing Plussalla oli Suomessa 44 työntekijää. Yrityksellä oli oma tehdas Kiinassa, jossa oli yli 300 työntekijää. Tuotteita siellä ehdittiin valmistaa kymmeniä miljoonia kappaleita lukuisille kansainvälisille brändeille. Kesällä 2018 Jabil ilmoitti, että Kankaanpään yksikkö suljetaan. Syntynyt 1975 Koulutus: Tietoliikennetekniikan diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä yliopistosta Työkokemus: Nokian ohjelmistoinsinööri, Clothing+:lla useissa rooleissa tuotekehityksessä, viimeksi yksikön johtaja Perhe: avovaimo ja 7- ja 9-vuotiaat lapset Harrastukset: yhdistystoiminta, autot