Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Viisikymppiseksi ehtinyt Pormestarinluoto oli aluksi historiaton viljelypelto – "Kyllä sitä vaan kummasti 50 vuodessa kerkeää tulla kaikenlaista historiaa"

Uljaan kerrostalojötikän katveessa syystuuli tanssittaa hitaasti keinulautaa. Eestaas, puolelta toiselle. Äänetön valssi ei kerää juurikaan katselijoita. Vastaan tulee vain linja-auto ja kauppakassia kantava rouva. Arkiaamun rauhan keskellä on vaikea uskoa, että ollaan siinä samassa Porkassa, joka vielä muutama vuosikymmen sitten oli Porin maineikas lähiö. Eikä kaikki maine aina ollut mairittelevaa, tietää Satakunnan museon rakennustutkija Liisa Nummelin . –Kun Pormestarinluotoon alettiin rakentaa taloja vuonna 1968, oli alue tavallaan historiaton. Pormestarinluoto oli pelkkää peltoa, se oli viljelyskäytössä aina rakentamiseen asti. Historiattomuus yhdistettynä maalta kaupunkiin muuttaneiden ihmisten tuolloin kokemaan juurettomuuteen johti ehkä osaltaan siihen, että sosiaalisia ongelmia lähiöissä tuli. Olisipa hauska tietää, mitä Poriin muuttavat opiskelijat esimerkiksi tuumaavat alueesta, kun heillä ei ole näitä historian mielikuvia kannettavanaan, pohtii Nummelin. Sittemmin on viisikymppinenkin rauhoittunut. Pormestarinluoto sai asuntomessut vuonna 1975 yhdessä Vaasan, Hämeenlinnan ja Kokkolan kanssa. Nummelinin mukaan rakentamisessa lähdettiin tuolloin liikkeelle tarpeesta saada kohtalaisen edullisia asuntoja kaupungistuvalle väestölle, ei neliömääristä tai sisustuksesta. Messualue on yhä merkittävä osa Porkan ilmettä. –Ei silloin messutaloihin kaivattu uima-allasta tai kuntosalia. Lisäksi rakennustyyli oli tehokas, silloin monet rakenteilla olevat talot tehtiin elementeistä ja yhtiömuotoisiksi. Suomi oli muutenkin aika yhtenäisten asioiden maa vielä 1970–1980 -luvuilla. Monet menivät seitsemäksi töihin, töistä päästiin neljältä ja telkkarista katseltiin melko lailla samoja ohjelmia, kun ei kanaviakaan ollut kuin muutama. On maailma tästä vinkkelistä katsottuna muuttunut ihan toisenlaiseksi. Vanhoista kuvista huomaa, että Pormestarinluoto oli alun perin aika karu. Nummelin huomauttaa, että puita ei entisellä peltoaukealla juuri ollut, joten niitä alettiin istuttaa samalla, kun aluetta rakennettiin. Niiden kukoistukseen saakka Porkka oli aika jykevä ilmestys. –Nythän täällä on vehreää ja vihreää kuin sadussa! Ja lisäksi tämä on nykyisin todella lähellä kaikkea! Jos miettii sitä, että tämä on ollut joskus aika historiatonta aluetta, niin kyllä sitä vaan kummasti 50 vuodessa kerkeää tulla kaikenlaista historiaa, Nummelin naurahtaa. Pormestarinluodon ensimmäiset talot rakennettiin vuonna 1968 erityisluvalla. Asemakaavan vahvistaminen 1969 sai rakentamisen kunnolla vauhtiin. Kerrostaloalue valmistui 1970-luvun puolivälissä. Oho: Rakentajat suunnittelivat jopa yhdeksänkerroksisia asuintaloja. Sisäasiainministeriö torppasi kuitenkin aikeet ja suunnitelmat madallettiin seitsenkerroksisiksi. Suurimmillaan asukasluku oli vuonna 1980, kun lähiössä asui jopa 4611 asukasta. Vuoteen 2000 mennessä asukasmäärä laski alle 3000:n. Kerrostaloasuntoja on 1754. Osa on muutettu myös opiskelija-asunnoiksi ja vanhusten palveluasunnoiksi. Ympäristön kaunistamista toteutettiin Pormestarinluodossa vuosina 1980–1988. Lähde: Liisa Nummelin, Satakunnan museo ja Jussi Koivuniemi (2004): Porin kaupungin historia IV – Joen rytmissä 1940–2000.