Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Huilisti Lucia Hellerhoff muutti Saksasta Poriin työn perässä, ja hänellä on kaupungista paljon hyvää sanottavaa

Pori Sinfoniettan kapellimestari Tibor Bogányi vertaa orkesterisoittoa jalkapallo-otteluun: –Kaikki ovat suhteellisen väsyneitä, ja tilanne on 1–1. Ei tarvita kuin yksi pirteä, niin kaikki piristyvät ja tulee se 2–1 -maali ja voitto kotiin. Yksikin tekijä on todella tärkeä pienessä porukassa. Hän puhuu nyt Pori Sinfoniettan huilisti Lucia Hellerhoffista , joka soittaa orkesterin solistina torstaina Keski-Porin ja perjantaina Harjavallan kirkossa. Mutta ei ainoastaan hänestä. Orkesterissa on monta lahjakasta nuorta muusikkoa, jotka tuovat orkesteriin uutta henkeä ja energiaa. –Se oli yksi syy, miksi minäkin tulin tänne, Bogányi sanoo. Työpaikka Pori Sinfoniettassa merkitsi saksalaiselle Lucia Hellerhoffille (s. 1990) muuttamista Poriin puolitoista vuotta sitten. Hellerhoff on kotoisin Münchenistä. Hänen vanhempansa työskentelivät lääkäreinä, ja äiti harrasti klarinetinsoittoa orkesterissa. Sen harjoituksissa Hellerhoff ihastui neljävuotiaana huilun ääneen Bizet'n Arlesitar -sarjassa ja ilmoitti haluavansa alkaa soittaa huilua. Hellerhoff valmistui musiikin maisteriksi Münchenin musiikki- ja taideakatemiasta. Hän on opiskellut myös Pariisin konservatoriossa. –Se teki minuun suuren vaikutuksen. Ranskassa on mahtava huilunsoiton perinne, osaamisen taso valtavan korkea, ja jotkut maailman parhaista huilisteista tulevat sieltä, Hellerhoff kertoo. Poriin Hellerhoff saapui vuoden 2017 alussa. –Elämä täällä on mukavaa. Münchenissä ja Pariisissa ihmiset ovat stressaantuneita ja epäkohteliaita. Täällä kaikilla on jalat maassa ja riittävästi aikaa olla ystävällisiä. Myös itse tunsin rauhoittuvani täällä, Hellerhoff sanoo. Hän kertoo nauraen tulleensa Suomessa riippuvaiseksi saunasta. –Täällä Porissa on miellyttävä elää. Kaikkialle pääsee pyörällä. Asuminen on edullista, ei tarvitse huolehtia siitä, että tulot eivät riittäisi asuntoon. Pori Sinfoniettan haasteeksi ja mahdollisuudeksi hän kutsuu orkesterin pientä kokoa. Soittaessa tuntuu melkein kuin soittaisi kamarimusiikkia. Ja kamarimusiikkia hän soittaakin orkesterista irrotetussa puhallinkvintetissä –Saamme siinä käyttää aikaa tarkasti työskentelyyn. Siitä pidän. Kirkkokonserteissa Hellerhoff soittaa solistina Bachin Orkesterisarjassa nro 2 h-molli , jonka huilusoolo on monille tuttu. Silti Bach kirjoitti sen alun perin viulusolistille a-mollissa. Myöhemmin hän muokkasi teosta huilua varten. Vanhan ajan poikkihuiluilla ei päässyt yhtä matalalle kuin viululla, joten Bach muutti sävellajia ja kirjoitti teokseen myös uutta materiaalia huilulle. –Tässä teoksessa on kaikkea: surua, iloa, vitsailua, luopumista, eleganssia, ylvästä asennetta. Tässä on koko maailma, Hellerhoff sanoo. Oman haasteensa orkesterille muodostaa Keski-Porin kirkon akustiikka: viiden sekunnin jälkikaiku. –Se on haastava tekijä, mutta minulla on pitkä kokemus Turun Tuomiokirkosta. Siellä on seitsemän ja puolen sekunnin kaiku, ja se tekee soittamisen lähes mahdottomaksi, Bogányi sanoo. Bachin orkesterisarja on hänelle aina mieluista johdettavaa, niin tuttu kappale kuin se onkin. –Se palvelee yleisöä ja orkesteria. Monet teokset palvelevat ehkä enemmän orkesteria, ja yleisö ihmettelee: Mikä tämä oli. Tätä on kiva sekä soittaa että kuunnella. Sama pätee konsertissa kuultavaan Zoltán Kodályn Kesäiltaan . Pori Sinfoniettan yökonsertti Kesäilta to 30.8. klo 21 Keski-Porin kirkossa ja pe 31.8. klo 21 Harjavallan kirkossa.