Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Porin porilaisin paikka on nyt selvillä! Ydinatmosfääriä voi aistia myös meren rannalla ja kerrostalomötkäleiden välissä

Porilaisuus on yhtä kuin porilaisille rakkaat paikat. Kävimme patsastelemassa ja analysoimme äänestyksen viisi eniten saanutta umpiporilaisuuden ydinaluetta. 1. Kirjurinluoto Porilaisuuden ydinpaikka tarjoaa kaikille vähän kaikkea. Oha se komee. Ei siitä mihinkään pääse. Kruunun jalokivi, mitä ylpeydellä esitellään ja minne vieraat aina laahataan katselemaan. New Yorkin keskuspuisto on sekin varmaan ihan kiva, mutta ei mitään Porin ilmaisen keskuspuiston rinnalla. 2. Yyteri Porilaisuuden leppein ja sydämellisin puoli asuu täällä. Kesäpäivä on onnistunut kesäpäivä vasta, kun tuulenpuuska heittää hienoa dyynihiekkaa vasten nassua ja eväsleipää, jota juuri ajatteli haukata. Lisäksi Yyteri-päivään kuuluu kiinteästi niin kutsuttu porilainen heiluriliike: ensin juostaan päin aaltoja, koska rannan ääreen tarpomisessa tulee niin kauhea hiki, että tahtoo nopeasti uimaan ja sitten juostaan kirkuen ja kiljuen pois vedestä, koska se olikin niin pirun kylmää. 3. Kallo Kova ja karu – mutta auringonpaisteessa aika lämmin. Vähän niin kuin porilaiset itsekin. Ja aina tuulee, vastaiseen tietysti. Iloinen hypähtely kallioilla päättyy usein joko syväpulahdukseen kallionkolon ovelaan pikku vesirapakkoon tai siihen, että joku huutaa, että kun ei ny vaan sattuis mitään. 4. Isomäki Areena Tunnusta väriä! Seisomakatsomossa porilaisuus jopa tuoksuu. Se on hienovarainen sekoitus läikkynyttä olutta, kainalohikeä ja kannatuslaulujen tiimellyksessä roiskunutta sylkeä. Katsomo on osoitus siitä, että melko jäykiksi ja murahteleviksi mielletyillä porilaisillakin on tunteita ja jopa kirjo niitä: onnen kyyneleitä, hypähtelyä, hoilaamista, heiluttamista ja patoumien purkamista esimerkiksi kovaäänisesti keskustelemalla eli huutamalla. 5. Porin tori Porin torista on joskus sanottu, että siinä on kaunein pala Neuvostoliittoa. Kerrostalomötkäleiden ympäröimä keidas on kuin hajuvesi lihapullissa: odottamaton ja sen vuoksi vallan ihmeellinen. Torin ydintuoksu on sekoitus kalaa ja lihapiirakkaa sekä Satapaskan lähistöllä kattaukseen saattaa sekoittua hienoinen urean lemahdus. Toiminnan ulkopuolella tori saattaa olla hieman ankean tyhjä ilmestys, mutta palvelee aina kun tarvitaan: kun Ässät voittaa tai kun järjestetään lauluilta kiistellyllä Satakieli-lavalla. Ja vaikkei niin järjestettäisikään, lurauttaa voi silti aina. Porilaine kysyi elokuussa lukijoiltaan tua noi nii porilaisinta paikkaa. Ääniä annettiin yhteensä 927. Äänikuningatar oli ylivoimaisesti Porin Kirvatsi. Se sai 303 ääntä. Toiseksi kiri Yyteri 151 äänellä. Kolmanneksi nousi Kallo 140 äänellä. Neljänneksi perintöprinsessaksi selvisi Isomäki Areena 100 äänellä. Viidennelle tilalle jäi Porin tori 87 äänellä. Kärkiviisikon lisäksi ääniä saivat muun muassa Reposaari, kävelykatu, maauimala, Eetunaukio, Pormestarinluoto, Annis ja Liisantori. Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin Porilaine kassi. Onnetar suosi Maija Perttua Porista!