Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Bluestunnelmaa elokuun tummenevassa yössä

Huuhkajavuori Blues, Pori 18.8. Kymmenennen Huukajavuori Blues -tapahtuman alkuodotuksissa oli vain kaksi ongelmaa. Löytyykö tarpeeksi pysäköintipaikkoja ja riittääkö sähkö? Tai, oli vielä kolmaskin ennakkopelko: riittääkö vesi? Ja kas, kaikkea riitti. Festivaaliväkeäkin siinä määrin, että loppuunmyyty-lappukin piti luukulle panna. Jos oli Rauma Bluesissa näyttävä vip-karsina moninaisine herkkuineen, niin Lavian Huuhkajavuoren huipulla kaikki olivat yhtä Very Important Persoonia. Ja legendaarisella mutterilavalla soi blues! The Voice of Finland -kisassa taituroinut 47-vuotias Edward Seger bändeineen oli saanut iltamien avaajan osan. Vauhti oli heti sitä luokkaa, että yhtä hyvin olisi voinut kuvitella, että ollaan jo kinkereitten päätöshuipennuksissa. Peter Green -teeman särkivät vain Danny Kirwan -meno ja muut silloisten aikojen hyvähenkiset bluesit tyylikkäästi vanhentuneina covereina. Kulki, kulki kyllä, vaikka muu soittajaväki omasi todella nuorekkaan habituksen. Räväkkää ja rauhallista hyvässä balanssissa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Boiling Blues Bändin keulahahmo Annika Andersson (s. Salminen ) muistetaan Dead End 5 -yhtyeestä, mutta nyt taustayhtye oli hieno rivi nuoria taitajia Ruotsista. Virtuoosimainen kitaristi Johan Östergård ja joka kodin toivevävyrumpali Ola Göransson sai hullutella mielin määrin ja intensiivinen laulusolisti Annika Andersson palkitsi jokaisen hienon ylisuorituksen kevyellä suudelmalla. Sydämeni on tänään Laviassa, huudahti solisti ja koko esityksensäkin tuntui kumpuavan hänen sielunsa syvyyksistä. Monena vuotena, osin järjestäjistäkin koostuva, Old Union Blues Band vaikutti tietysti olevan yleisön suosikki, tuttu ja turvallinen. Kvartetti tiesi mitä siltä odotetaan, ja rhythm and bluesia, molempia, myös saatiin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Honey B. Family, Kuloniemi-Puurtisen perheorkesteri, bluesmusiikin Twin Peaks -trio edusti tapahtuman epäsuorinta linjaa hämyisine sikarilaatikko-slidekitarasoundeineen ja tunnetusti poikkeuksellisten, teknisten fraseerauksien ja jopa teatraalisten lavakoreografioiden johtamana. Toisaalta esitys oli läpileikkaus yhtyeen kirjavasta tuotannosta, jossa vanhinta linjaa edusti Shake Your Moneymaker -versio, bluesstandardi jonka yhtye saattoi äänilevylle jo vuonna 1986. No, kuultiinpa erään toisen teoksen tuoreinkin versio: futiskenttäklassikko, Seven Nation Army by white Stripes . Siinä Esa Kuloniemen lanseeraama ”Latocaster” kytkettiin samanaikaisesti kitarakamojen lisäksi Aija Puurtisen bassovahvistimeen! Rummuissa Esa Kuloniemen ja Aija Puurtisen suuren rakkauden hedelmä, Moses , näytti myös miten rumpuja soitetaan näyttävällä ja tahdikkaalla halonhakkuutyylillä, eikä millään tupu-tupu-tupsuttelulla. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Erja Lyytinen , pitkin ja poikin maailmaa kiitelty ja palkittu bluesin blueskitaristi ja laulaja loihti sinfonisia sfäärejä, jotka hän tavoitti laajalla skaalalla, jossa yhdistyivät balladit ja ilotiluttelu. Täpötäyden tuvan esiintymislavan eturivin luonnehdinta oli helppo: faneja läheltä ja kaukaa. Viimeistään tässä vaiheessa bluesfestivaalitunnelma tiivistyi kattoon, sydämiin ja pimeään mutta leutoon elokuun yöhön.