Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Arvio: Flatlands operoi musiikkiteatterin keinoin

Flatlands. Jani Ruscican nykytaideprojekti 9.8. Kulttuuritalo Posellissa. Muusikot / soitinten rakentajat: Lasisoitin: Linda Fredriksson / teollinen muotoilija Matti Kähönen, bambusoitin: Matias Häkkinen / puuseppä Jan Kolár ja Ready made -soitin: Sara Milazzo /puuseppä Antti Salmela / Niko Rissanen. Rauma Festivo 7.–11.8. yhteistyössä Lönnströmin taidemuseon kanssa. Kuvataiteilija Jani Ruscican Flatlands -teos muistuttaa taiteenlajina improvisoitua teatteria. Jani Ruscica on näytelmäkirjailija ja ohjaaja, soittimien valmistajat lavastajia ja ”puvustajia” ja muusikot näyttelijöitä. Teoksen lähtökohtana tosin ovat 2-ulotteiset piirrokset: Lasisoitin on kuvattu Andrei Khrzhanovskyn neuvostoaikaisessa animaatiossa Lasinen harmonikka . Ready made -soittimen esikuvana on karikatyyri vuodelta 1910, jossa Mahler soittaa kuvitteellisia lyömäsoittimia ja bambusoittimen esikuva on Warner Brothersin piirroselokuva The Isle of Pingo Pongo . Jani Ruscica ei haluaisi mainita sanaa soitin lainkaan, vaan ne ovat esineitä, objekteja. Jaetussa käsiohjelmassa, mikä helpotti esityksen seuraamista, kohdan 1 ilmaisussa koin ristiriitaa sen perusteella, mitä esityksessä kerrottiin, tai ainakin ymmärsin: soittimilla on fyysinen yhteys muusikoiden kehoon ja molemmat muodostavat yhdessä objektin, esineen. Eli esine on soitin, vaiko soitin ja muusikko yhdessä. Ohjelman kohta 1. Esine kehona, (Object as body) Hengitystä sisään ja ulos viittaa konkreettisesti ihmisen fyysiseen kehoon. Linda Fredrikssonin soolo lasisoittimella oli värikästä kuunneltavaa. Lindan teema Lasi on hiekkaa, toteutui aidosti puhaltamalla lasiputkeen. Kahdentoista lasisen ääniputken päähän asetetut ääniraudat saivat äänipallot pomppimaan näppäilykoneistossa. Linda Fredriksson tuotti urkumaisen soinnin ja vetävän svengin soolon edetessä. Matias Häkkinen bambusoittimensa kanssa oli lähtökohtaisesti alakynnessä äänen voimakkuuden suhteen. Vedot bambukepeillä, bambulla päällystetyn pianon kaltaisen soittimen ulkokuorta pitkin ja kielten päälle tuottivat mystisiä risahduksia, jotka kuuluivat. Sara Milazzo soitti kolmatta, Ready made -soitinta. Se on lyömäsoitinkioski, yhdellä patarummulla ja muun muassa solenoideilla, jotka muuttivat sähkövirran mekaaniseksi liikkeeksi. Esitys ei tavoitellut ääritehoja. Fredrikssonin rytmikäs soitto kokosi keskiosan hälyt. Universaalinen yhteys saavutettiin teoksen päättävässä Lampaan polskassa Matias Häkkisen melodis-improvisoituna soolona ja yhteislauluna sanoilla. Tanssisävelmä on lähtöisin 1500-luvun Espanjasta ja tunnetaan kaikkialla Euroopassa.