Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Matilda sai yksinään kolme lasta ja ripitettiin haureudesta – Merikarvialaisen Honkajärven suvun matrikkelissa on jo 20 000 nimeä

Tellervo Lähteenmäki tunnustaa katselevansa Porissa vastaan tulevia ihmisiä toisinaan sillä silmällä, että mistä he mahtavat olla kotoisin. Jos vastaan kävelee pienehköjä, jänteviä ihmisiä, niin hän arvelee heidän olevan kotoisin Merikarvialta. Merikarvian Honkajärvellä kasvanut Tellervo Lähteenmäki on tyttönimeltään Ollila. Hän on seitsenlapsisen perheen nuorimmainen ja tietää, että heidän synnyinkulmillaan kasvuolosuhteet loivat ihmisistä sellaisia, jotka mahtuvat melkein kiven koloon. –Merikarvialla vartuttiin silakalla ja ruisvellillä, hän nauraa. Jämijärvellä ja osin Merikarvialla nykyisin asuva Tellervo Lähteenmäki sanoo olleensa aina armottoman kiinnostunut historiasta ja juuri rakkaus historiaan ajoi hänet tutkimaan myös sukujuuriaan. –Äitini eli 103-vuotiaaksi ja hän puhui taukoamatta sukuasioista, ihan loputtomasti niin kauan kuin jaksan muistaa. Hän oli kotoisin Merikarvian Lauttijärveltä ja kertoi kenelle kylään tuli kärryihin ensimmäisenä kumipyörät ja kenellä oli vielä puupyörät. Tiesin lapsena paljon paremmin 1900-luvun alun lauttijärveläisten kuin Merikarvian Kirkonkylän asiat. Tellervo Lähteenmäki on yksi heistä, jotka laittoivat alulle Juho ja Maria Honkajärven sukuseuran. –Meitä oli useampi ihminen, jolla syttyi kiinnostus penkoa juuria. Mukana oli muutama Honkajärven kylässä asuva ja kylästä pois muuttaneita jotka perustimme Honkajärven sukuseuran vuonna 2004, kertoo Honkajärven sukuseuran puheenjohtajana toimiva Tellervo Lähteenmäki. Ihan nollasta Honkajärven suvun asioita ei tarvinnut lähteä selvittelemään, sillä Honkajärveltä 1899 Amerikkaan lähtenyt Viktor Laaksonen oli pannut asian vireille jo vuosikymmeniä aikaisemmin. –Viktor Laaksonen oli orpo köyhä poika, joka lähti kultamaahan. Hän oli täysin kouluja käymätön nuorimies, joka työskenteli kaivosmiehenä, mutta kirjoitti lähisukulaisilleen Suomeen taitavia, hienoja ja eläviä kirjeitä. Hän ehdotti jo 1940-luvulla ensimmäisen kerran, että suvun pitää perustaa sukuyhdistys, ja hän lupasi laittaa mallisääntöjä, jos yhdistystä ei muuten osata panna pystyyn. Laaksonen haaveili myös suuresta sukujuhlasta Honkajärvellä, johon hänkin saapuisi, kertoo Lähteenmäki. Viktor Laaksonen ei nähnyt koskaan Honkajärven sukuseuran perustamista tai päässyt suureen sukutapaamiseen, sillä hänet julistettiin kuolleeksi 1. tammikuuta 1974, samaan aikaan kuin suuri määrä muitakin Amerikkaan lähteneitä merikarvialaisia. Suvulle kuitenkin selvisi myöhemmin, että Laaksonen oli kuollut jo vuonna 1962. Viktor Laaksonen teki kaikkensa selvittääkseen sukujuuriaan, sillä hän pyysi 1950-luvulla Merikarvian kirkkoherra Teuvo Innolaa aloittamaa Honkajärven sukututkimustyön. Taru Pyykkö tarttui työhön ja on sitä ansiokkaasti tehnyt vuosikymmeniä. – Ensimmäinen sukumatrikkeli valmistui 2008 ja siinä on noin 12 000 nimeä. Taru Pyykkö tutkii suvun vaiheita edelleen ja viimeisin sukumatrikkeli valmistui 2017. Painoon se pyritään saamaan vuonna 2020. Porilainen Aleksi Elovaara on puolestaan innostunut suvun dna-tutkimuksesta, joka ulottuu 4 700 vuotta taaksepäin. Sukuseura on teettänyt myös Honkajärven kyläkartan vuodelta 1917 ja viimeisimmän vuodelta 2017 Suomi 100-teeman kunniaksi. Seuran edellinen puheenjohtaja Anja Meura ja Tellervo Lähteenmäki kokosivat yhdessä karttatiedot yhdessä Taru Pyykön ja Seppo Haukorannan avustamana. Honkajärven sukuseuran varapuheenjohtaja Marjut Kallioinen on sukuun naitu, sillä hän tapasi miehensä Risto Kallioisen ollessaan vasta 15-vuotias. Miehen suvun vaiheet ja niiden kiemuroiden tutkiminen ovat vieneet hänet mennessään. Marjut Kallioinen sanoo penkoneensa kymmenisen vuotta sitten miehensä kotitalon vintin välikattoa, josta purujen seasta löytyi Amerikasta ja Australiasta tulleita vanhoja kirjeitä ja postikortteja sekä vanhoja valokuvia ja kirjoja. Ne ovat hänen mielestään aarteita. –Odotan tapaavani sukujuhlissa yhden rouvan, jolla on hallussaan Matilda Kallioiselle , appiukkoni isoäidille osoitettu postikortti sekä vanhoja valokuvia. Matilda Kallioinen oli ennen Vanhatalossa miniänä ja odotti lasta, kun hänen miehensä Oskari lähti Amerikkaan eikä koskaan palannut. Matilda häädettiin pois Vanhatalosta ja hänestä tuli 1900-luvun alussa itsellinen mäkitupalainen. Myöhemmin hän sai yksinään kolme lasta ja hänet ripitettiin haureudesta, vaikka eihän hän yksin niitä lapsia tehnyt. Honkajärven sukuseuran sihteeri Kyösti Rautiainen naurahtaa, että sukututkimuksen suurimmista salaisuuksista ei parane edes kertoa. –Suvusta suurin osa on saanut elantonsa maanviljelyksestä ja merestä, mutta löytyy joukosta myös varakkaita ja menestyneitä ihmisiä, laivanvarustajia ja kauppiaita, joista osa lähti Amerikkaan ja teki siellä omaisuuden. Aatelisia suvusta ei kuitenkaan löydy, toteaa Tellervo Lähteenmäki. Honkajärven sukuseura järjestää tapaamisen kerran kahdessa vuodessa. Pari vuotta sitten sukujuhlaan osallistui Amerikasta siskokset, Priscilla Zenu ja Cynthin Pepper , jotka nyt eivät pääse paikalle. Sisarukset haluaisivat kuitenkin lunastaa itselleen Honkajärveltä isoisänsä Juha Laineen omistuksessa olleen maapaikan. Aika näyttää kuinka paljon 1920-luvulla Amerikkaan lähteneen isoisän jäljiltä löytyy perillisiä, jotka myös haluaisivat katajaisen kallioisen tontin. Juttua muokattu 1.8. kello 13.03. Amerikkaan lähtenyt Viktor Laaksonen ei kuollut lapsettomana, vaan hänellä oli kaksi tytärtä. Honkajärven kylän perustivat Juho ja Maria Honkajärvi. He ovat molemmat syntyneet 1720. Juho Honkajärven juuret ovat Isojoen Sorilan kylässä ja Marian Kullaan Paluksessa. Heidän jälkeläisensä perustivat Juho ja Maria Honkajärven sukuseura ry:n vuonna 2004. Honkajärven ensimmäinen sukumatrikkeli julkaistiin 2008. Siinä on 12 000 nimeä. Seuraava matrikkeli painatetaan vuonna 2020 ja siihen tulee noin 20 000 nimeä. Honkajärven suvun dna on jäljitetty 4 700 vuotta taakse päin. Honkajärven sukuseuran nykyinen puheenjohtaja on Tellervo Lähteenmäki, varapuheenjohtaja Marjut Kallioinen ja sihteeri Kyösti Rautiainen. Honkajärven sukuseuran tapaaminen on Honkajärven entisellä koululla sunnuntaina 29.7. kello 13 alkaen. "Suvusta suurin osa on saanut elantonsa maanviljelyksestä ja merestä, mutta löytyy joukosta myös varakkaita ja menestyneitä ihmisiä, laivanvarustajia ja kauppiaita, joista osa lähti Amerikkaan. Tellervo Lähteenmäki Honkajärven sukuseuran puheenjohtaja