Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Miehilläkin on hyvä syy kuunnella Vestaa

Vesta oli antiikin Rooman kotilieden jumalatar. Hänelle ei pystytetty patsaita. Häntä palvottiin kodeissa. Myös Vesta -nimisen laulajan diggailu alkoi kotioloissa. Kesällä 2017 radiosoittoa sai hidas tykitys, jossa nuori nainen ilmoitti ex-kumppanilleen, että tämä saa pitää oman katunsa, mutta loput kaupungista kuuluu hänelle. Kuka tämän laulaa? Ai, Vesta, joku uusi. "Ota varovasti mut, oon aiemmin tippunut", sama naisääni pyysi loppuvuodesta. Enää laulajan nimen perään ei tarvinnut kysellä. Porissa Vesta ja hänen yhtyeensä ottivat yleisön vaivatta haltuunsa. Kuulijajoukko oli naisvaltainen, mutta miestenkin kannatti kallistaa korvaa sanoille, joissa naisen pienet arkiset asiat kasvavat ihmisen kokoisiksi tunne-elämän kysymyksiksi – ja päinvastoin. "Etkö huomaa, etkö ymmärrä", Vesta lauloi Pelkään -balladilla. Laulajan vahva ääni ja tulkintakyky pääsivät sen rivien välissä oikeuksiinsa. Löysin rantein Vestan voi niputtaa samaan kastiin Alman ja Sannin kanssa. Kautta rantain hän rinnastuu kuitenkin enemmän Litku Klemettiin , joka hurmasi samalla lavalla kaksi vuorokautta aikaisemmin. Vaikka Vesta ei ole hurahtanut Taiskaan eikä progeen, omassa kontekstissaan hänen toteavassa havainnoinnissaan ja äänenkäytössään on jotakin litkumaista. Hyvällä syyllä voi kysyä, mitä tästä naisesta vielä tulee. Vestalla on kaikki edellytykset olla enemmän kuin yksi joukosta. Itse asiassa hän on jo.