Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Porissa jylläsi 90 vuotta sitten ”jazziraivo”: "Eletään kuin suuressa maailmassa ainakin"

Elokuussa 1928 Satakunnan Kansassa julkaistiin huolestuneeseen sävyyn kirjoitettu pakina otsikolla Jazziraivo. Pakinoitsijan mukaan sen ajan porilaisnuoret olivat joutuneet jazzkuumeen valtaan, joka sai heidät ”kihnaamaan” tuntikaupalla paikallisissa, kirkuvilla valoilla koristelluissa jazzkahviloissa. – Eletään kuin suuressa maailmassa ainakin. Kun tätä menoa jatkuu joitakin aikoja, saamme nähdä kaduilla liikkuvan joukon velttoja ja hajamielisiä jazzin uhreja, jotka eivät pysty muuta tekemään kuin maleksimaan tanssipaikoissa, nimimerkki Julle tylytti kirjoituksessaan. – Työnantajat valittavat jo nyt, ettei ammattijazzaajista ole mihinkään. He tulevat työhönsä silmät puoliummessa. Työmaa on heidän lepopaikkansa, kirjoittaja jatkoi, ehdottaen ratkaisuksi jazziltamien rajoittamista kahteen viikossa sekä jazzkahviloiden verottamista kovalla kädellä. 90 vuotta sitten jazz oli nousemassa Suomessa kuumaksi trendiksi – tosin termillä yleensä tarkoitettiin varsinaisen jazzmusiikin ohella oikeastaan kaikkea modernia musiikkia, jonka soittamisessa olivat rummut mukana. Jotkut tanssiorkesterit olivat ottaneet uuden musiikkityylin ohjelmistoihinsa jo 1920-luvun alkupuolella, vaikkakin jazzin suomalainen tulkinta luultavasti muistutti aluksi enemmän saksalaista marssimusiikkia kuin svengaavia afroamerikkalaisrytmejä. Amerikkalaisten äänilevyjen saaminen Suomeen oli nimittäin hyvin hankalaa, joten muusikot eivät päässeet kuulemaan, miten jazzia oikeastaan pitäisi soittaa. ”Oikea” jazz rantautui Suomeen useiden lähteiden mukaan vasta vuonna 1926, kun joukko amerikansuomalaisia muusikoita saapui laivalla Helsinkiin. He konsertoivat Suomessa ahkerasti ja opettivat täkäläisille muusikoille svengin saloja. Porilaisessa lehdistössä jazz-käsite ilmeni ensi kerran vuonna 1921, kun Björneborgs tidning esitteli lukijoilleen maailman uusinta musiikkivillitystä. Lehden mukaan jazz on kuin kaikkien suurkaupunkien melusaaste pinottuna yhteen kasaan sekä orkesterimusiikkia kruunattuna mitä erikoisimmilla rytmeillä ja ääniefekteillä kanuunanpamauksista lähtien. – Kuinka uskomattomalta se kuulostaakin: kokonaisuus on nautittavaa, kunhan tärykalvot vain kestävät!