Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Oscar-akatemia kutsuu: Iikka Vehkalahti tuo ripauksen porilaisuutta sinne, missä elokuva-alan parhaat palkitaan

Pitkään Porissakin vaikuttanut elokuvatuottaja ja dokumentaristi Iikka Vehkalahti sai kutsun tarunhohtoiseen klaaniin. Hän kuuluu nyt Oscar-akatemiaan, joka valitsee ne elokuvamaailman himoituimmat pystit. Vehkalahti vetää heti punaisen maton Oscar-brändin alta. –Olen aina suhtautunut ja suhtaudun edelleen Oscareihin aika kriittisesti. Yksi palkinto ohjaa liian paljon ajattelua ympäri maailmaa, Vehkalahti täräyttää. –Erityisesti fiktiopuolella en ole suinkaan ollut kauhean innostunut Oscar-voittajista. Hirveän paljon hyviä elokuvia jää Oscar-palkintojen varjoon. Entä sitten dokumenttielokuvien Oscarit? Vehkalahti valittiin erikoisosaamisensa takia dokumenttijaostoon. Tämä tarkoittaa sitä, että hän kyllä äänestää fiktiopuolella parasta elokuvaa ja parasta ulkomaalaista elokuvaa, mutta dokumenttien ja lyhytdokumenttien puolella hänellä on valintaprosessissa valtaa laajemmin. –Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on parhaan dokumenttielokuvan Oscarin saanut monta hyvää, tärkeää ja merkittävää elokuvaa, kuten Taxi to the Dark Side ja One Day in September . Inconvenient Truth , vaikka ei elokuvallisesti hyvä olekaan, vaikutti maailmaan ilmastonmuutoksen osalta. Vehkalahden mukaan yhdysvaltalaisen dokumenttielokuvan valtavirta on melko tavanomaista ja asiakeskeistä, kun eurooppalaisessa dokumenttielokuvassa on enemmän elokuvallista kerrontaa ja monikerroksisuutta. –Minun valintaani oli tukemassa ihmisiä, jotka ovat tehneet paljon dokumenttielokuvan hyväksi. Sikäli valinta on kunnianosoitus, Vehkalahti muotoilee. –Luulen, että akatemiaan pyritään saamaan lisää kansainvälisiä jäseniä Aasiasta, Afrikasta ja Euroopasta. Toivon, että monimuotoisuus vahvistuisi ja heijastuisi koko maailmaan, sillä Oscareilla on suuri globaali merkitys. Porissa Vehkalahti vietti viitisentoista vuotta 1970- ja 80-luvuilla. Tämä oli hänelle ammatillisen kehittymisen kannalta merkittävää aikaa. Porissa ja Porin vaikutuksesta hän ryhtyi ohjaamaan ensimmäisiä dokumenttielokuviaan. Hän teki elokuvia jo kansainvälisilläkin kentillä, mutta Porilainen sinapilla ja Kirje Porista tunkeutuivat porilaisuuden ytimeen. – Porilainen sinapilla on vähän kömpelö, mutta perusajatus on niin hyvä, että se kannattaa katsoa. Siinä on jotain perusporilaista ja ikuista. Grillillä ei tapahdu koko viikolla mitään, makkaroita käännetään, ehkä yksi humalainen kaatuu. Sitten tulee perjantai-ilta, ja kaikki porilaiset miehet yrittävät tulla rakkauden kaipuussaan sen luukun läpi juttelemaan niille myyjille. Kirje Porista tehtiin puolestaan Porin kaupungin tilauksesta. Tunnelma oli hieman erilainen kuin tavanomaisissa kaupunkivideoissa, eikä Porin kaupunki lopputuloksesta pitänyt. –Esitimme, miten halpaa asuminen on Porissa ja näytimme kerrostaloaluetta Sampolasta, kun he olisivat halunneet, että näyttäisimme omakotitaloaluetta. Mutta se ei ollut mitenkään huono elokuva, Vehkalahti hykertelee. Vehkalahti on seurannut hieman sivusta uutta porilaista vireää elokuvatoimintaa, josta nousevat esiin muun muassa Samurai Rauni Reposaarelainen -elokuva ja Porin Elokuvafestivaali. Hänen mukaansa porilaisen kulttuurin vireys ponnistaa pitkästä perinteestä niin elokuvan kuin vaikkapa teatterin ja rockmusiikin saralla. –Porissa on aina ollut pöhinää. Aikoinaan oli pitkään toiminut videopaja, ja Satakunnan elävän kuvan keskus toimii edelleen. Samoin esimerkiksi teatteriryhmien määrä on ainutlaatuinen kaupungin kokoon nähden, ja Annankatu 6:n mieliä avaava toiminta on tärkeää ja hienoa. On historiallinen jatkumo, jossa vanha synnyttää aina uutta. Ennen Porissa asumistaan Vehkalahdella oli kuva pimeästä, ahdasmielisestä ja rumasta kaupungista, jossa puhutaan rumaa murretta. Nyt mielikuva on ehdottomasti positiivinen – tai ehkä ei aivan ehdottomasti. –On siellä se toinenkin puoli, ahdasmielinen ja nurkkakuntainen. Ihmettelen esimerkiksi, kuinka suuri kannatus perussuomalaisilla on Porissa. Vehkalahti työskenteli pitkään Yleisradion Dokumenttiprojektin tuottajana. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle kaksi vuotta sitten ja ryhtyi vapaaksi tuottajaksi. –Ei millään pahalla Yleisradiota ja Dokumenttiprojektia kohtaan, mutta onhan tämä muutos ollut jumalattoman kiva. Vaimokin sanoo, että olen paremmalla päällä kuin kymmeneen vuoteen, Vehkalahti iloitsee. Nyt Vehkalahdella on mahdollisuus tehdä vähemmän byrokratiaa ja tuottaa määrällisesti vähemmän elokuvia. Hän kertoo tekevänsä työtä enää niiden elokuvien kanssa, joita oikeasti haluaa tehdä. Yksi esimerkki tällaisesta elokuvasta on Machines , jota on esitetty yli sadalla festivaalilla eri puolilla maailmaa ja joka on voittanut lukuisia palkintoja. Machines tarjoaa intiimin kuvauksen valtavasta intialaisesta tekstiilitehtaasta ja sen elämänrytmistä. Vehkalahden mukaan dokumenttielokuvassa pitää tuoda esiin niitä kaikkein tärkeimpiä aiheita, mutta poikkeuksellisilla tavoilla. Tähän Vehkalahti pyrkii tuottamalla Machines -ohjaaja Rahul Jainin uusimman elokuvan, joka kuvataan maailman saastuneimmassa kaupungissa Delhissä. Elokuvassa on vahva, synkeä pohja-ajatus. Se, mitä ihminen on tehnyt luonnolle, etenee siihen pisteeseen saakka, että rikkainkaan ihminen ei enää voi välttää seurauksia. –Ilmastonmuutos on asia, josta puhutaan niin paljon ja tehdään niin paljon elokuvia, että ihmiset väsyvät ja kyllästyvät. Pitäisi siis pystyä tekemään vain sellaisia, jotka ovat täysin poikkeuksellisia. Vehkalahden mukaan nyt valmisteilla oleva elokuva on juuri tällainen. Sen teema on hänen mukaansa ennemminkin pollution in the mind , saastuminen ihmisen mielessä. On myös muita isoja teemoja, joita Vehkalahti haluaisi tuottajana käsitellä. –Ihmisen ahneudesta ja suhteesta rahaan pitäisi ehdottomasti tehdä dokumenttielokuva. Vehkalahden työ luovana tuottajana vie häntä ympäri maailmaa – viimeksi Tansanian Sansibariin. Siellä käynnistyy Generation Africa -projekti, joka kuvaa maahanmuuttoa afrikkalaisesta näkökulmasta. Yksi asia tyytyväistä ja kiireistä Oscar-akatemian jäsentä harmittaa. –Porissa en ehdi käymään lainkaan niin usein kuin haluaisin. Katso Machines-elokuvan trailer (2016). Katso Raghu Rai: An Unframed Portrait -elokuvan trailer (2017). Katso Porilainen sinapilla -elokuva (1989).