Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

"En ehtinyt menettää yöuniani Pori Jazzin toimitusjohtajakohussa"

Luotsaat yritystänne jo kolmannessa polvessa. Kasvatettiinko sinua kuin kuninkaallista perijää valtaistuimelle? –On tämä sen verran raskasta hommaa, ettei tätä pakottamalla voisi tehdä. Kyllä minä jo 14–15-vuotiaana ajattelin, että voisin ryhtyä alalle. Armeija-aikana kävi mielessä myös upseerin ura, mutta se ajatus kuihtui pois ihan luonnostaan. –Lähdin opiskelemaan Helsinkiin kauppakorkeakouluun. Paras anti niistä vuosista oli se, että sieltä löytyi vaimo. Kati opiskeli samaa alaa kuin minäkin. Sitten perheyrityksestämme vapautui toimistopäällikön paikka ja minä palasin opintojen loppuvaiheessa Poriin. Kati tuli puolen vuoden päästä perässä. –Nykyään meidän perheestämme on Ratsulassa töissä Katin ja minun lisäkseni molemmat tyttäremme sekä toisen tyttären mies. Myös siskoni on täällä töissä sekä hänen tyttärensä. –Kaikille ei ehkä sovi, että oma puoliso on myös työkaveri. Meille se käy ihan hyvin. Erityisesti Katilla on ihan valtavasti hommia – jos hän jäisi töistä pois, tilalle pitäisi palkata kolme henkeä. Parhaiten ehdimmekin nähdä toisiamme yhteisillä työmatkoilla. Olet Pori Jazz 66 ry:n varapuheenjohtaja. Menetitkö yöunesi keväisen toimitusjohtajan valintakiehunnan aikana? –Kaikki kävi niin nopeasti, että en ehtinyt menettää. Kun vastavalitun toimitusjohtajan Aki Ruotsalan kommenteista nousi kohu, kaikki oli hetken kaaosta, kun osa hallituksen jäsenistä oli ulkomailla ja kaikki puhelimet alkoivat soida taukoamatta. Kolme sponsoria alkoi suunnitella sopimustensa perumista ja eräät artistit sanovat kieltäytyvänsä esiintymästä. Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin purkaa Ruotsalan työsopimus. Sitten suurimmat laineet asettuivatkin yhtä nopeasti kuin olivat nousseet. –Sikäli mieleni on hyvä, että olemme toimineet parhaimman tietomme mukaan. Valintahetkellä Ruotsala oli toimitusjohtajaehdokkaista käyttämiemme kriteereiden mukaan paras. Toisaalta pysyvää vahinkoa ei jäänyt, kun kaikki kävi niin kovin nopeasti. Oletko itse musiikkimiehiä, kun olet Pori Jazzin hallituksessakin? –Olen ihan tavallinen musiikinkuuntelija. Jazzistakin pidän. Tykkään erityisesti melodisesta jazzista, kuten dixielandista. –Soitan klarinettia ja saksofonia. Nykyään soittelen vain pari kertaa vuodessa, lähinnä sukulaisten häissä. Isäni Pertti Ratsula soittaa perinnemusiikkia Wilsonin Pelimanneissa, ja itsekin olen kyseisessä kokoonpanossa mukana toisinaan. –Jazzfestivaaleille ja erityisesti Kirjurinluodon konsertteihin osallistun niin paljon kuin työn puolesta vain ehdin. Viime vuonna olin Kirvatsissa joka ilta, mutta tällä kertaa pääsen vain torstaina. Sitten on lähdettävä Saksaan muotiviikoille. –Viime vuonna toivoin jazzeilta oikeastaan vain yhtä asiaa: että kuulisin nuoruuden ihastukseni Jethro Tullin Bourée -kappaleen eturivissä. No, kuulin sen kappaleen kyllä, mutta en ehkä aivan optimiolosuhteissa. Olin tuolloin kuusivuotiaan tyttärenpoikani apuna tämän vessareissulla! Olet Porissa niin tunnettu, että sinua on varmaan pyydetty muihinkin luottamushommiin kuin vain Jazzin hallitukseen? –No on. Viisivuotisjaksoni Porin Ässien hallituksessa oli hienoa aikaa, sillä noina vuosina organisaatio kehittyi kovasti ja viimein joukkue voitti myös Suomen mestaruuden. –Olen ollut neljä vuotta myös Satakunnan lääkäriauton tukiyhdistyksen puheenjohtaja. Syksyllä olemme saamassa tänne uuden lääkäriauton!