Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kaksi vuotta siihen meni, Rouhikoilla on nyt oma koti Porin asuntomessualueella: "Varmaan meidän perheen rankin ja raskain taival"

Kesäkuu 2016 –Tästä tulee makea paikka, ja näin lähellä kaupungin keskustaa, huokaavat Tuomas ja Nina Rouhikko Kokemäenjoen rannalla. Alueella pitäisi olla parin vuoden päästä asuntomessut, mutta nyt se on yksi iso hiekkalaatikko täynnä viemäri- ja sähkötöitä tekeviä kaivuukoneita. Nakkilalainen Rouhikon perhe on päättänyt kokeilla onneaan, ja jättää tonttihakemuksen Porin asuntomessualueelta. Rouhikoita asuntomessualue kiinnostaa myös siksi, että se sallii yrittämisen. Rouhikoiden suunnitelmissa on, että rakennettavasta kiinteistöstä 20 prosenttia olisi liiketilana Ninan fysioterapiapalveluja ja Tuomaksen liikkeenjohdon konsultointiyritystä varten. Tonttihaku päättyy elokuun lopussa. Asuntomessut vaativat myös rahoitussuunnitelman. Rouhikoiden mukaan heidän tonttihaku ei kaadu luotonantajan epäävään päätökseen, se on jo varmistettu. Lokakuu 2016 Rouhikot jättivät asuntomessuille Koneistajankadun varressa olleesta 749 neliön tontista hakemuksen, joka läpäisi raadin kriteerit. Alustavan suunnitelman laati Arkkitehtitoimisto Hiltunen & Raiski Oy:n arkkitehti Marko Raiskiin. Raiskilta toivottiin, että 200 neliön kaksikerroksinen talo on valoisa siten, ettei aurinko paahda suoraan sisään. Muutenkin yläkerroksen oleskelutilasta kaavaillaan isoa ja valoisaa, kun taas verrattain pienet, ensisijaisesti nukkumiseen tarkoitetut makuuhuoneet olisivat alakerrassa. Rouhikkojen mukaan Raiskin suunnitelma vastasi lähes täydellisesti suunnitelmia, joskin yhdessä asiassa Nina Rouhikko nosti esille oman kokemuksensa. Neljälapsisen perheen äitinä hän vaikutti erityisesti kodinhoitohuoneen sijaintiin siten, että sinne on suora yhteys pihaovesta. Huoneen yhteyteen tulee myös niin suihku kuin vaatehuone. Huhtikuu 2017 Talonrakennusprojekti alkaa muuttua konkreettiseksi, kun Maanrakennus Mykrä Oy:n kaivuri kaivaa paalut 1,80 metrin syvyydestä esiin talon perustustöiden käynnistymisen merkiksi. Tuomas ja Nina Rouhikon talvi kului erilaisia suunnitelmia ja sopimuksia tehdessä. Kaupunki hyväksyi maaliskuussa rakennusluvan. –Ehkä suurin ero normaaliin taloprojektiin taitaa olla siinä, että täällä tavaran oikea-aikaisuus korostuu. Kun kaikilla rakentajilla on yhteinen aikataulu, on täällä kesällä vielä kuhinaa, pohti rakennustekninen pääurakoitsija Esko Vallinen . Kiireeseen tuo oman lisämausteensa se, että asuntomessutontit ovat varsin tiiviitä eikä ylimääräistä varastotilaa ole. Kuvaushetkelläkin maanrakennusyrityksen Rouhikon tontille kaivama kasa uhkasi levittäytyä naapurin puolelle, vaikka sitä pienennettiin kuorma-autolla koko ajan. Lämmitysjärjestelmävaihtoehdoista Rouhikot valitsivat kaukolämmön, koska sellainen alueelle tulee ja se on vaivaton. Talon alakerta rakennetaan kivestä ja harkosta, yläkerta on ristiinliimattua massiivipuuta. –Se on hyvin ekologinen valinta. Se sallii muotoilun ja sillä on betonirakenteen lujuus, listaa Tuomas Rouhikko Keski-Euroopassa suositun clt-puun hyvät puolet. Heinäkuu 2017 Taloprojekti on edennyt alkukesän aikana ripeästi: perustustyöt on tehty ja saunarakennuksen sekä päärakennuksen alakerran pohja ovat valmiit. Talon alakerran kiviseinien pystytys on jo aloitettu. Yksi alakerran ulkoseinistä, osa väliseinistä sekä porraskäytävä ja koko yläkerta rakennetaan kymmenen sentin paksuisista massiivipuisista clt-elementeistä. Tarkoituksena on, että heinäkuussa ulkoseinät olisivat pystyssä ja vesikatto talon päällä. – Rakennusten ympärille tehdään seuraavaksi salaojat ja peruseristykset sekä maantäytöt. Tontit ovat tosi pieniä, ja tavaraa tulee koko ajan pihaan. Se tuo vähän asennusteknisiä haasteita, Tuomas Rouhikko kertoi. Puheissa korostuu aistiystävällisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavaroille suunnitellaan selkeät paikat, värimaailma on maanläheinen ja puumateriaaleja käytetään paljon. Valaistus on suunnittelun keskiössä ja kiiltävät pinnat pannassa. Kaikessa pyritään harmoniaan. – Meillä on neljä lasta, joten elämä on hektistä. Kotona pitäisi pystyä lataamaan akkuja. Jos on paljon kaikkea, mikä häiritsee, on vaikea rauhoittua, Nina Rouhikko toteaa. Syyskuu 2017 Kaksikerroksinen rakennus on noussut harjakorkeuteen ja arkkitehdin paperille piirtämä suunnitelma on konkretisoitunut maallikonkin silmissä. Nina Rouhikko sai oman ahaa-elämyksensä, kun yläkerta sai massiivipuiset clt-elementit. –Väliseinien ansiosta osasin ensimmäistä kertaa arvioida, että tuohon tulee makuuhuone ja tähän keittiö. Se oli hieno tunne. Kaiken kaikkiaan työt ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, joskin mutkiakin on talonrakentajan matkassa ollut. Esimerkiksi katon tekemiseen meni kauemmin kuin oli suunniteltu. Omakotitalon rakentamisen kerrotaan olevan todellinen parisuhteen mittari. Rouhikot eivät kiistä väitettä. –Onneksi tiesimme jo yhden talon rakentaneina, mitä on edessä, mutta onhan tämä ajoittain rankkaa. –Tärkeää on, että keskustelemme kaikista asioista, emme pelkästään talonrakentamisesta. Helmikuu 2018 Sitten syksyn talo oli saanut muun muassa lämmön, sähköt ja väliseinät sekä lattiat oli hiottu. Pihalle on ilmestynyt ulkopintoja vaille saunarakennus. Messukonsepti toi rakentamiseen oman vivahteensa. –Jos rakentaisimme tavallista omakotitaloa, jättäisimme osan tekemättä, ja jatkaisimme muuton jälkeen. Nyt kaiken täytyy olla kerralla valmis. Asuntomessuille rakentavalla on etunaan yksi vahva myyntivaltti. Messut ovat rakennusalan ykköstapahtuma Suomessa. Siksi rakentajalla on ostajan markkinat, kun alennusprosenteista neuvotellaan. –Olemme löytäneet todella hyviä yhteistyökumppaneita, mutta kukaan ei ole tullut kotoa hakemaan. Meidän on itse täytynyt etsiä heidät. Toukokuu 2018 Kevään aikana Porin asuntomessualueelle ilmestyi portti, jolla estettiin sivullisten pääsyn alueelle. Rouhikoiden Haltiatar-talossa käynnistyi talon sisustus sisustussuunnittelija Paula Hellbergin johdolla. Apua he saivat Satakunnan ammattikorkeakoulusta aistiesteettömyyden asiantuntijalta, lehtori Hanna Hannukaiselta . Tavoitteena on ollut tehdä koti, joka on rauhallinen aisteille. Harmoniaa taloon tuovat muun muassa luonnolliset puupinnat ja pohjaratkaisu. Talon yläkerroksessa on keskellä kaikille yhtenäinen tila, päädyssä jokaiselle asukkaalle oma huone rauhoittumista varten. –Tästä tulee kompakti talo kuusihenkiselle, aktiiviselle perheelle. Koti on rentoutumisen paikka, mutta kaikille se ei tarkoita pelkästään sohvalla pötköttämistä. Tärkeää oli ottaa myös lasten toiveet huomioon, huomautti Hannukainen. Heinäkuu 2018 Rouhikon perheessä voidaan nyt luvan kanssa ottaa syvään henkeä ja huokaista helpotuksesta, kun Haltiatar-talo seisoo viimein valmiina Porin asuntomessualueella. Kahden vuoden kestävyysjuoksu vaati viimeisinä kuukausinaan hurjan kirivaihteen. Päivät työmaalla venyivät Tuomas Rouhikon mukaan joskus jopa 18-tuntisiksi. –Aika valtava matka tämä on ollut. Varmasti yksi meidän perheen rankimmista ja raskaimmista taipaleista, isä kertoo. –Mutta kun sitä ollaan nyt pyöritelty, niin totta kai tämä on kannattanut. Kaikella on tarkoituksensa. Sen takia tähän ollaan heittäydytty täysillä mukaan. Nyt Haltiatar-talo avataan messukansan taivasteltavaksi. Sitten ovet sulkeutuvat, ja perhe pääsee nauttimaan työnsä hedelmistä. Muuttokuormat lähtevät Nakkilasta elokuun alussa – omakotitalon pihasta, jonka Rouhikot ovat niin ikään itse rakennuttaneet. Milloin kaivetaan sitten kolmannen kodin perustat? –Katsotaan nyt mitä maailma tuo tullessaan. Ei ole kyllä ihan ensimmäisenä suunnitteilla, Rouhikko naurahtaa. –Mökistä ollaan kyllä haaveiltu, että jos semmoinen sitten johonkin kohtaan. Lue lisää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä juttuja 5. heinäkuuta ilmestyvästä Satakunnan Kansan Asuntomessut-liitteestä.