Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Elina Wallinin murrepakina: "Saunamuistot syntyy tunnelmist, hajuist ja siit, milt vohvelipyyheliina tuntuu ihol"

Saunalaurepuu oli levvee ja kulunu. Siit lähti semmone lämmi ja märkä puu haju. Sormepääl pysty levittämmää vesipisaraa. Lavol ei ollu oikee koskaa liika kuuma. Sauna oli suuri ja petonilaate oli kylmä. Se oli just hyvä. Iso sauna oli sanamukasesti iso. Rantasauna pualestas oli rannas. Ja muit saunoi ei sil alueel ollukkaa. Iso sauna lämmitettii viikoloppusi, mut rantasaunaa saatto lämmittää koska vaa. Möki ikkunast ko kurkkas, näki nouseeko rantasaunast sauhu. Jos nousi, napattii hantuuki naulast ja kipitettii saunaa ja uimaa. Kelil ko kelil. Iso sauna saunavuarot oli paljo jämptimmät. Oli naiste vooro ja miäste vooro. Me mentii naistevoorol. Kaikekokkoiset naiset riisu esti ittes ilkimullikaks pukuhuanee pualel. Siin oppi melkose noppeesti ymmärtämmää kullail ihmisvartalo rapistuu kokemukse ja iä myät. Se tuntu ihmeelliselt. Tulenko määki tua näkköiseks? Sauna pualel oli valtava suuris muavisaaveis vet. Toisee päästettii letkul jääkylmää vet vesijohrost. Toisee päästettii tulikuumaa vet suaraa parast. Pata oli siin iha liki. Mökkialuee miähet oli rakentanu se sillail. Kuuma vete kans piti ol erityise varovaine, ettei polttanu ittees eikä muit. Kerra kävi sillail, et ampulanssi tuli pillit soire paikal, ko yhrel naisepualel oli käyny köpelösti. Vesikuuppa oli ruvennu tappelemmaa ja kuuma vesi hyäkänny kimppuu. Siit puhuttii pitkääs. ”Ol ny varovaine, etti sul käy samallail ko Ainol”, varoteltii. Iso sauna lauteet oli valtava pitkät ja syvät. Välil tuntu silt, et niil oli vaikeet kavutakki. Ja ko sin pääsi, sai kaikes rauhas kuulustel aikuiste juttui ja seurat kuka pesi kenenki sellää. Kummallisint ja kiahtovint oli kumminki löylyvete heitto. Taik sitä ei kyl heitetty alkuunkaa. Kiuas oli kaukan alhaal eres, eikä sin olis mikkää viskomine yltänykkää. Löylyvet varte oli rakennettu eräälaine putkitus. Ylimmä lautee vasemmas reunas oli truutta, johe kaarettii kuupal vet. Truuta pääs oli ränni, mitä pitki vesi valu suaraa kiukaasee. Sitä olis voinu seurat vaik kui kavva. Mut ei sin voinu koko ehtooks jäär, mitä miähekki olis sanonu, jos sin olis jääny löylyvessii vahtaamaa hee voorolles? Ko saunomine, vihtomine ja pesu oli ohitte, mentii hantuuki ympäril pukuhuaneesee vilvottelemaa. Ja jolsei ollu kovi hyttysii, mentii sauna erustal. Sit sai korkat limunaatipullo. Siin oli semmone korkki, mist sai sormukse. Limunaatipullo oli ostettu muutamaa päivää aikasemmi kauppa-autost. Hantuuki pääl lährettii myäski takasi mökil päi. Jos mökilt oli vesi loppu, saatettii ottaa sauna seinäst samal kylmää vet ämpärii. Sihe aikaa ei viäl missää se aluee mökeis ollu viämäreit, eikä sit tiätysti vesijohtojaka. Huussis käytii mökkialuee lairal puuhuusis ja piäne asia saatto toimittaa kuusejuurel. Saunamuistot syntyy tunnelmist, hajuist ja siit, milt vohvelipyyheliina tuntuu ihol. Ne syntyy rauhast ja hiljasuurest. Onnellissii uusie saunamuistoje synnyttävvii hetkii tähenki suvvee!