Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Näkökulma: Ollos huoleton, maanpuolustustahto on kääntynyt nousuun – Naiset halutaan mukaan, mutta mistä löytyy sopivia tehtäviä?

Reilu vuosi sitten hätkähdettiin, kun suomalaisten maanpuolustustahto oli laskenut. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n kyselyissä ei ole totuttu näkemään suuria heiluriliikkeitä, mutta vuoden 2018 lopulla sellainen nähtiin. Suomalaisten maanpuolustustahto oli laskenut alimmilleen 30 vuoteen. Tuorein tutkimus kertoo, että maanpuolustustahdon lasku on pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen nousuun. Tämä näkyy myös nuoremmissa ikäluokissa, joten jotain on tehty oikein. Tietysti luvut voisivat olla vieläkin korkeammat, mutta on hyvä muistaa, että ne ovat kansainvälisesti vertailtuna omaa luokkaansa. Erikoista tuloksissa ovat sukupuolten väliset erot. Miehistä aseellista maan puolustamista kannattaa 78 prosenttia. Nousua on edelliseen mittaukseen verrattuna kahdeksan prosenttiyksikköä. Naisilla vastaava luku on laskenut 62:sta 58 prosenttiin. Lasku hämmästyttää, sillä meillä on puhuttu paljon naisten asepalveluksesta ja yhteistuvista, koko ikäluokan kutsunnoista ja kansalaispalveluksesta. Toisaalta tutkimus kertoo, että nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on kasvanut sekä miesten että naisten keskuudessa. Naisista 73 prosenttia kannattaa nykyjärjestelmää. Maanpuolustustahto ja asevelvollisuusjärjestelmä muodostavat kytköksen. Onko niin, että nykyistä järjestelmää ei haluta muuttaa, vaikka moni näkee siinä tasa-arvo-ongelman. Naisten asepalvelus vaatisi majoituksen ratkaisemista Naistenantamille luvuille tarjotaan usein syyksi sitä, että asepalvelus ei ole pakollinen naisille. Arkinen kosketus armeijaan puuttuu. Sysäyksen naisten osallistumisesta laajemmin kokonaismaanpuolustukseen antaa pian nimitettävä parlamentaarinen komitea, joka pohtii asevelvollisuuden kehittämistä. Siinä yhteydessä mietitään kansalaispalvelusta ja kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) väläytti pestinsä alkaessa naisille suunnattua kansalaispalvelusta Lännen Median jutussa. Hän puhui tuolloin 2-3 kuukauden kansalaispalvelusta. Jos komitea päätyisi esittämään konkreettisia ratkaisuja, pitäisi niillä olla laaja tuki ja varma tieto siitä, miten palvelus tuottaisi lisäarvoa yhteiskunnalle. Varusmiesliitto on linjannut, että pakollinen asevelvollisuus pitäisi ulottaa naisiin, jotta tasa-arvo toteutuisi. Tämä voisi olla resepti myös maanpuolustustahdon kohottamiselle, mutta tiellä on monta mutkaa. Puolustushallinnossa ei naisten laajalle osallistumiselle ole lämmetty. Pääesikunta on aiemmin viestinyt, ettei naisten vuotuista määrää armeijassa ole syytä kasvattaa, koska sodan ajan joukkojen tarve ei vaadi sitä. Ongelmia syntyisi majoituksessa. Varuskuntia suljettiin muutama vuosi sitten. Puolustusvoimat tarvitsisi lisää henkilökuntaa ja koulutusta pitäisi rukata. Mistä rahat? Rahaahan se kansalaispalvelukin vaatii. Naiset vessoja siivoamaan? Kansalaispalveluntehtävät askarruttavat. Viime hallituskaudella kyseltiin eri hallinnonaloilta, mitä naiset voisivat tehdä. Tulokset olivat laihoja. Suurin osa ministeriöistä ei keksinyt mitään tehtäviä. Mieleen ei jäänyt kuin ehdotus, jonka mukaan naiset voisivat siivota Metsähallituksen virkistysalueiden vessoja. Siinäpä motivaatiota! Entä mitä suomalaiset ajattelevat yleisestä kansalaispalveluksesta nyt? Kannatus on laskenut edellisvuodesta. Miehistä ajatukseen suhtautuu myönteisesti 54 ja naisista 44 prosenttia. Asevelvollisuus sekä miehille että naisille ei saa sekään suurta suosiota. Kannatus on laskenut, nyt kannattajia on vain 15 prosenttia. Näyttää siltä, että komitealla on paljon miettimistä siinä, miten naiset otetaan mukaan. Aikaa komitealla on puolitoista vuotta. Sitä ennen ehtii tulla seuraava MTS:n tutkimuskin. Nato-kielteisyys lisääntynyt Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien suomalaisten osuus on kasvanut. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tuore selvitys kertoo, että lähes kaksi kolmasosaa eli 64 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen ei tulisi pyrkiä Naton jäseneksi. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 59 prosenttia. Sukupuolten väliset erot eivät ole kovin suuria. Miehistä 67 prosenttia ja naisista 61 prosenttia vastustaa jäsenyyttä. Vasemmistoliiton kannattajista kielteisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuu ennätysmäärä, eli 88 prosenttia. Vuotta aiemmin luku oli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Kokoomuksen kannattajista vain 38 prosenttia on nihkeitä Natolle. Nato-jäsenyyden hakemista tukee kuitenkin alle puolet kokoomusväestä, eli 46 prosenttia. Jäsenyyden kannatus yleisesti on pysynyt ennallaan eli noin 20 prosentissa. Kannastaan epävarmojen osuus on kutistunut 16 prosenttiin, kun vuotta aiemmin heitä oli viidennes.