Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Porilainen Laura Seesmeri väittelee saunasta: Sauna on suomalaisen aikakone ja luonnonkirkko – Tämä on yhteistä saunamuistoille

Kuusi hipoo paljasta käsivartta saunapolulla, sammalelle on hyvä astua paljain jaloin. Löyly tulee kipakasti päälle, nostaa karvat käsivarsissa pystyyn. Suomalaisen temppeli on hämärä ja lämmin ja salaperäinenkin huone. Löylyn jälkeen olo on uusi, keventynyt. Nyt vielä veden vilvoitus, kuin pahasta eroon pääsy. Näin runollisesti suomalaiset kuvaavat saunomista, monelle tärkeää ja suorastaan pyhää hetkeä. Porilainen tutkija Laura Seesmeri perehtyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämiin kuvauksiin saunomisesta ja yllättyi kirjoitusten samankaltaisuudesta. Seesmeri väittelee saunomiskokemuksesta Porissa perjantaina. Erityisen kiinnostavaa hänestä oli kokemuksissa se, kuinka erilaiset aikatasot sekoittuvat. –Saunojat kuvaavat, kuinka löylyä heittäessä he ovatkin yhtäkkiä omassa lapsuudessaan. Sauna mahdollistaa tällaisen aikamatkan, Seesmeri toteaa. Sauna on paikkana erityisen virittynyt herättämään muistoja. Yksi syy on se, miten vahvasti eri aistit ovat saunomisessa läsnä. –Tuoksut ja äänet toimivat ohi tahdonalaisen, ja nostavat helposti mieleen muistoja. Saunojat kuvaavat saunomista rituaalinomaisena tai esteettisenä, normaalista arjesta irtaannuttavana kokemuksena. Kokemus alkaa jo saunan lämmittämisestä tai saunapolulta. Saunojassa tapahtuu muutos: Ihminen pysähtyy ja rauhoittuu. Saunojat kuvailevat mystisiä kokemuksia, kuten yhteyttä ympäristöön tai omaan lapsuuteen. Saunaa on kutsuttu luonnonkirkoksikin. Seesmeri luonnehtii saunaa portiksi kylpijän ja maiseman välillä. –Saunomisen jälkeen kylpijä tuntee syvää yhteyttä ympäröivän luonnon kanssa, olemista osana maisemaa. Urbaanissa ympäristössä saunominen ei sulje tätä pois. Aineistosta löytyy kertomuksia siitä, kuinka samanlainen kokemus saavutetaan istumalla parvekkeella, Seesmeri kuvaa. Mystisyys korostuu nimenomaan uudemmissa saunomiskokemuksissa. Vanhemmissa muistoissa sauna oli välttämätön peseytymispaikka. Nykyään saunominen on valinta, arjesta irrottava kokemus. New age -henkisyys näkyy saunakuvauksissa. –Tämän vuosituhannen saunamainonnassakin mystisyyttä tuodaan voimakkaasti esille liittyen luontoon. Mainoksissa puhutaan alkukantaisesta kivestä ja tulesta sekä ihmisen mahdollisuudesta olla ikiaikaisen äärellä, Seesmeri kuvaa. Saunomiskokemuksissa saunojat keskittyivät henkilökohtaisiin, sisäänpäin kääntyneisiin kokemuksiin. Vuorovaikutus toisten kanssa puuttui kokemuksellisista kertomuksista lähes kokonaan. Kokemuksissa korostui moniaistisuus. Saunassa aistit herkistyvät, ja saunojat kuvasivat yksityiskohtaisesti ääniä, tuntemuksia ja tuoksuja. –Nykykulttuuri on hyvin visuaalista. Se tekee saunasta erilaisen paikan. Saunan hämärässä korostuvat kertomuksissa ehkä eniten hajuaisti sekä muuttumattomina pysyvät äänet: Löylyn sihahdus kuulostaa samalta, lämpiää kiuas sitten sähköllä tai puulla, Seesmeri sanoo. Jopa tuntoaistia kuvattiin yksityiskohtaisesti, vaikka tuntoaistimuksia on vaikea sanallistaa. Saunojat muistelivat esimerkiksi, miltä jäätynyt tukka tuntui talvisin saunasta kotiin kulkiessa. itsekin on maisemaan ja luontoon vetäytyvä ja sopeutuva, yksinkertainen, karun kaunis, hiljainen, harras, pidättyvä – samaa se odottaa myös kylpijältään, jota se tuntuu aina kutsuvan tulemaan sisälle, kuvaili vuonna 1931 syntynyt mies suhdettaan saunomiseen. Seesmeri yhdistää tekstien runollisuuden toiseen kerronnan traditioon, luontokuvaukseen. Maisema ja luonnonläheisyys liittyvät olennaisesti saunakuvauksiin. –Kokemus on niin kokonaisvaltainen, että se herkistää tunteikkuuteen. Missään muualla nykyihmisen elämässä ei ehkä ole sellaista hetkeä, missä voisi olla niin omana itsenään ja paljaana kuin saunassa, Seesmeri sanoo. Saunan käyttäytymisnormeissa kuuluvat kaiut saunasta pyhänä paikkana: Ei saa mekastaa eikä kiirehtiä. Saunassa ei enää synnytä eikä kuolla, mutta morsiussaunaperinne elää nykyisissä polttarisaunoissa. –Suurin muutos on ollut saunan muuttaminen maalta kaupunkiin. Kun kaupungistuminen tapahtui, kaupungeissa toimi yleisiä saunoja ja kerrostaloyhtiöiden saunoja. Sauna selvisi suuresta kulttuurimurroksesta eikä jäänyt pihan perälle maalaistalon metsän laitaan, riihen viereen. Vaikka saunaan liittyy teollista muotoilua ja kaupattavia tuotteita, sauna on säilynyt pelkistettynä ympäristönä täynnä viitteitä menneeseen. –Se on varmaan maailman vähiten digitalisoitunut paikka, Seesmeri toteaa.