Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Orpon ehdottama perustuslakituomioistuin ei saa kannatusta kansanedustajilta – Anttila: "Erityisen suuri tarve koulutukselle on kokoomusministereillä"

Perustuslakituomioistuimen perustaminen Suomeen ei ole realistista, selviää kaikille kansanedustajille lähetetystä Lännen Median kyselystä. Kansanedustajista 85 prosenttia vastustaa sitä, että perustuslakituomioistuin korvaisi perustuslakivaliokunnan. Kyselyyn vastasi 29.5.–1.6. yhteensä 108 kansanedustajaa. Vastausprosentti oli 54. Perustuslakituomioistuinta kannattaa 9 prosenttia kansanedustajista. Kantaansa ei osannut sanoa 6 prosenttia vastaajista. Perustuslakivaliokunnan jäsenistä ja varajäsenistä kyselyyn vastasi 17 kansanedustajaa. Valiokunnan vastausprosentti oli 65. Heistä yksi, varajäsen Olli Immonen (ps.), lakkauttaisi perustuslakivaliokunnan. Muut 16 vastannutta säilyttäisivät. Perustuslakituomioistuimen luomisesta päättäisi eduskunta. Kokoomuksesta vaatimuksia – Anttila sivaltaa Perustuslakituomioistuimen mahdollisuutta väläytti viime lauantaina Ylen haastattelussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo , joka ei nyt vastannut LM:n kyselyyn. Kokoomuksen avaus ei saa tukea hallituskumppani keskustan konkarikansanedustajalta Sirkka-Liisa Anttilalta . –Jokaisen edustajan ja erityisesti ministerien pitäisi käydä lyhyt perustuslain koulutus. Erityisen suuri tarve on kokoomusministereillä, jotka ovat koko ajan tällä vaalikaudella ajaneet sellaisia uudistuksia, jotka ovat vastoin perustuslain ihmisille turvaamia perusoikeuksia, Anttila sivaltaa. Kokoomuksen vastanneista kansanedustajista viisi kannattaa ja yhdeksän vastustaa perustuslakituomioistuinta. –Tarvitsemme läpinäkyvää perustuslain valvontaa, erityisesti myös sen jälkivalvontaa, perustelee tuomioistuinta kannattanut kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.). Kuitenkin perustuslakivaliokunnassa tarkkaa työtä sote-uudistuksen parissa tehnyt kansanedustaja Ben Zyskowicz tukee valiokunnan työtä. –En kannata perustuslakituomioistuinta. Kaikissa järjestelmissä eri maissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Perussuomalaiset tukee voimakkaimmin Kokoomuksen lisäksi perustuslakituomioistuin saa tukea lähinnä perussuomalaisten riveissä. Perussuomalaisten vastanneista kansanedustajista kolme kannattaa perustuslakituomioistuinta ja kolme vastustaa. Yksi ei osaa sanoa kantaansa. –Perustuslain tulkinta on nykyisessä mallissa avoimen politisoitunutta. Toki myös perustuslakituomioistuimessa olisi politisoitumisen vaara, mutta ei yhtä ilmeinen kuin nykymallissa, toteaa kansanedustaja Ville Tavio (ps.). Monet puolueet yksimielisesti vastaan Perustuslakivaliokuntaa tukevat yksimielisesti keskusta, sdp, vihreät ja vasemmistoliitto. Kaikki näiden puolueiden vastanneet kansanedustajat sanovat ei perustuslakituomioistuimelle. –En kannata sitä, että perustuslakituomioistuin korvaisi valiokunnan, toteaa sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne . Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen pitää perustuslakivaliokunnan etuna pitkää ja vakiintunutta tulkintalinjaa. –Perustuslakivaliokunta on osoittanut toimivuutensa vuodesta 1906. Se on kestänyt tyrskyt historian kovissa eri vaiheissa. Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon mukaan perustuslakituomioistuin on turhan järeä toimenpide ja johtaa helposti politiikan juridisoitumiseen. –Tuomioistuimilla on tärkeä rooli oikeudellisen jälkikäteisarvioinnin suhteen, mutta en missään nimessä kannata perustuslakivaliokunnan korvaamista tuomioistuimella, mikä käytännössä tarkoittaisi etukäteisarvioinnin lakkauttamista kokonaan, toteaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson . Rkp:lle jäi päivystyssairaalataistelu hampaankoloon Rkp:n ryhmässä ei kannatettu perustuslakivaliokunnan korvaamista, mutta hampaankoloon oli jäänyt Vaasan keskussairaalan kohtelu sote-uudistuksen päivystysasetuksen käsittelyssä. –Vuoto on paheksuttava. On myös mahdollista, että jotkut tahot juuri sitä kautta haluavat virittää keskustelua perustuslakivaliokunnan roolista. Katson kuitenkin, että voisi olla hyvä pohtia myös jälkikäteiskontrollin vahvistamista. On ollut tilanteita, joissa hallitusrintama eduskunnassa on estänyt hallituksen esityksen lähettämisen perustuslakivaliokuntaan, vaikka siihen olisi ollut painavat syyt, toteaa rkp:n puheenjohtaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Anna-Maja Henriksson (r.). Henriksson viittaa ympärivuorokautisen sairaalapäivystyksen ja Vaasan keskussairaalan kohtalon käsittelyyn, joka olisi pitänyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyn jälkeen lähettää takaisin perustuslakivaliokuntaan. –Oma käsittämätön episodinsa oli, kun hallituspuolueiden edustajat marssivat yöllä saliin varmistaakseen, ettei Vaasan keskussairaalaan liittyviä asioita käsiteltäisi toistamiseen, vaikka perusteet sille olivat, sanoo kansanedustaja Joakim Strand (r.). Liike nyt -eduskuntaryhmän kansanedustaja Hjallis Harkimo ei vastannut kyselyyn. Tuomioistuimen puolesta Lienee varsin todennäköistä, että oikeusasioita osaisivat arvioida siihen koulutetut henkilöt eli tuomarit paremmin kuin toimittajat, läkkipeltisepät, purjehtijat tai lääkärit. Mika Raatikainen (ps.) Perustuslakiasiantuntijat ovat ottaneet kantaa menokehyksen riittävyyteen. Se menee poliittisen harkinnan puolelle. Sote- ja maakuntalainsäädännössä on nähty, että jotkut valiokunnan jäsenet ovat tyrmänneet lainsäädännön ennen kuin se on tullut edes käsittelyyn. Uskottavuus on jo pitkään ollut vaakalaudalla. Pia Kauma (kok.) Luonnosten vuotaminen julkisuuteen on vakava asia. Jännitteet puolueiden välillä eivät saisi vaikuttaa lopputulokseen. Olli Immonen (ps.) Kantani ei liity tietovuotoon, vaan olen jo kauan ollut tätä mieltä. Stefan Wallin (r.) Tuomioistuinta vastaan Nykyinen käytäntömme on tehokkaampi, taloudellisempi ja monissa maissa myös käytössä. Jälkikäteen tulleen arvion kautta jo voimaan tullutta lakia ei välttämättä voitaisi enää korjata. Tuula Haatainen (sd.) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on 110 vuotta vanha instituutio. Perustuslakituomioistuin veisi edustuksellisen demokratian poliittisesti valituille tuomareille. Matti Torvinen (sin.) Perustuslain ylimmän tulkinnan siirto kansanedustajilta tuomareille tuskin ainakaan vähentäisi niitä ongelmia, joita nykyisessä järjestelmässä on nähty. Pahimmillaan se politisoisi oikeuslaitoksen. Yhdysvalloissa tuskin mitään niin poliittista onkaan kuin ylimpien tuomareiden nimittäminen. En haluaisi samaa Suomeen. Wille Rydman (kok.) Minusta perustuslakivaliokuntamme toimii hyvin nimenomaan ennakollista juridista arviota tekevänä instituutiona, On parempi selvittää lakien perustuslainmukaisuus ennakkoon kuin jälkikäteen tuomioistuimien kautta. Valiokunnista tapahtuneet vuodot ovat erittäin vakavia. Katri Kulmuni (kesk.) Viimeiset vuodet osoittavat, että jälkikäteisvalvonta ei toimisi, sillä niin pielessä ovat olleet ministeriöiden ja valtioneuvoston omat arviot eri hallitusten omat vaikutusarviot perustuslaillisuuteen liittyen. Krista Kiuru (sd.) Perustuslakivaliokunnan aseman haluaa kyseenalaistaa kokoomuksen likaisten temppujen osasto, jonka johdossa on varaedustaja Ben. Markus Mustajärvi (vas.) Perustuslaki on kansalaisen suoja vaihtuvien hallitusten mielivaltaa vastaan. Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) Nykyhallituksen vastuulla on, että se on halunnut käsiinsä keskeneräisen lausuntoluonnoksen ja käynnistänyt vastaoperaation julkisuudessa. Tämä ainutlaatuisen törkeä tapaus osoittaa Sipilän hallituksen häikäilemättömyyttä, jossa tärkeä päätöksenteon palomuuri eduskunnan ja valtioneuvoston välillä murretaan yhden oman hankkeen pelastamiseksi. Käytäntöjä ei tarvitse muuttaa. Tarvitaan vain hallitus, joka kunnioittaa parlamentarismia ja demokratiaa. Timo Harakka (sd.) En halua, koska perustuslakituomioistuin valvoisi jälkikäteen. Tehtävät ovat erilaiset. Sari Essayah (kd.) Ehkä tuomioistuimelle Sattunut tietovuoto ei ole se syy, miksi perustuslakituomioistuin tulisi perustaa. Kokonaisuutta tulee arvioida sen toimivuuden ja kompetenssin mukaan. Uskon, että perustuslakituomioistuin toimisi paremmin kansalaisten hyväksi kuin perustuslakivaliokunta toimii. Antero Laukkanen (kd.)