Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

"Pitkätukkarokkari miestenvaatteiden myyjänä herätti kummastusta"

Oletko ollut musiikkikuviossa mukana nuoresta asti? – Perheessäni ei ole muusikkoja, mutta minä menin kolmannella luokalle Cygnaeuksen koulun musiikkiluokalle. Siitä se sitten lähti. – Halusin jo nuorena rummut. Isäni osti ne, mutta kysyi sitä ennen, että ottaisinko mieluummin mopon. Valitsin oitis rummut. Olenkin jälkeenpäin miettinyt, että mitä, jos olisin valinnut toisin. Sittemmin en ole edes hankkinut auton ajokorttia, sillä kaikki rahani on mennyt soittimiin. Sujuvasti olen silti istunut toisten kyydissä. Kaverini sanoikin, että minulla ei ole ajokorttia, mutta minulla on menokortti! – Aloitin nuorena myös bänditouhut. Ensiksi oli koulubändejä, mutta ensimmäinen yhtye, jonka kanssa pääsin studioon äänittämään, oli Bad Direction. Tuolloin oli vuosi 1986. Bad Direction ei ollut pitkäaikainen yhtye, sillä sain päähäni lähteä Tukholmaan, jossa viivyin noin vuoden. Palattuani pääsin ensimmäistä kertaa myös Annikselle treenaamaan – nythän olen ollut täällä myös töissä jo 20 vuotta. Listaa tärkeimpiä bändejäsi! – Suomeen palattuani pääsin Jonttu Virran QQ-Blue-nimiseen yhtyeeseen. Sen jälkeen oli niin ikään Virran yhtye, jonka nimi oli Spanish Fly. Olin näissä yhtyeissä rumpali. Sitten rupesin myös säveltämään ja yllättäen löysin itsestäni sekä kitaristin että laulajan. Perustin oman yhtyeeni Jackrabbitin. Se vietti jo olemassaolonsa 25-vuotisjuhlaa ja soittaa sellaista southern rockia. Juurimusiikki on aina ollut sydäntäni lähellä. – Eräs tunnetuimpia bändejäni on ollut suomenkielistä rockia tehnyt Iskias, mutta se ei toimi enää. Sen sijaan olen edelleen mukana Boothill Billyssä sekä Pohjanmaalla toimivassa Lobster-yhtyeessä. – Työssäni olen saanut tehdä myös monenmoista musiikkia aina lastenlauluista heavyyn. Minulla on jemmassa Anniksella syntyneitä suomenkielisiä teatterikappaleita. Kokoelmalevy teatteribiiseistä voisi olla kiva joskus tehdä. Mitä sitten oikein teet työksesi? – Olen työnohjaajana Anniksella. Vastuualuettani on erityisesti tekniikka ja tilat. Olen päässyt esimerkiksi tekemään lavasteita ja olemaan mukana musikaaliproduktiossa. Hoidan myös Anniksen äänitysstudiota. Mutta olen minä availlut täällä tukkoon menneitä vessapyttyjäkin! – Aivan nuorena ei ehkä olisi uskonut, minkälaisiin hommiin päädyn. Perheeni muutti vaatturi-isäni työn perässä Poriin ja isä perusti tänne oman liikkeen, jossa myytiin miesten vaatteita. Asuste-Kaunisto toimi pitkään Itäpuistossa. Minäkin menin sinne töihin. Isä olisi varmaan toivonut, että olisin jatkanut liikkeenpitoa. Opin jo lyhentämään ja kaventamaan housuja, mutta sitten totesin, että mikään rumpukapulaa pienempi ei pysy käsissäni hyvin. – Olin isän liikkeessä töissä, kun rokkivaiheeni iski tosissaan päälle. Myymälän vakituiset asiakkaat katselivat ensiksi ihmeissään pitkätukkamyyjää. Eivätpä hekään sitten sen enempää olemustani kummastelleet, kun pääsivät toteamaan, että hallitsin kuitenkin hyvin ammattini. Sinulla on sitten päheän näköinen polkupyörä! – Tämä on tällainen cruiser, vanhoista osista koostettu. Pyörä tuntuu herättävän huomiota kaupungilla. – Kuten sanottu, minulla ei ole ajokorttia. Tällä pyörällä kelpaa kuitenkin ajella.