Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Asetarkastajan salattu elämä: Tavoite oli tyhjentää maailma kemiallisista aseista kymmenessä vuodessa

Vielä parikymmentä vuotta sitten Asko Aalto pukeutui säännöllisesti siniseen erikoissuojapukuun. Se oli välttämätöntä, kun tutkittiin erittäin vaarallisia aineita. –Jotkut aineet sai tarkastuksen jälkeen poistettua vesihuuhtelulla tai saippualla, mutta osa hermokaasuista oli esimerkiksi sellaisia, että suojapuku päällä piti käydä lipeää sisältävässä suihkussa, Aalto kertoo Lännen Medialle. Nyt jo eläkkeellä oleva Aalto on entinen ministeriön virkamies, työterveyslääkäri ja kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n asetarkastaja. Aalto ajautui kemiallisten aseiden pariin sattumalta. Hän oli sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiehenä, kun hänen yksikössään valmisteltiin ministeriön kannanottoa kemiallisten aseiden kieltosopimukseen 1990-luvun alussa. Samoihin aikoihin OPCW etsi asiantuntijoita tarkastustehtäviin. Toksikologiaan erikoistunut ja aiemmin työterveyslääkärinä toiminut Aalto kiinnostui mahdollisuudesta. Haagissa, OPCW:n päämäjassa, Aaltoa haastatteli raati, joka kyseli useita oudoltakin vaikuttavia kysymyksiä, jotta se varmistui tarkastajien puolueettomuudesta ja esteettömyydestä. Haastattelujen jälkeen tehtävään valituille asiantuntijoille järjestettiin neljän kuukauden perusteellinen koulutus. –Opettelimme esimerkiksi kemiaan, aseiden hävitykseen ja työhygieniaan liittyviä asioita. Meille opetettiin myös keskeisten kemiallisten aseiden valmistusprosessit. Se oli välttämätöntä tietoa tarkastuskäyntien kannalta. Puolueettomuuden kannalta tärkeää oli sekin, että organisaatioon valittiin työntekijöitä tasapuolisesti eri jäsenmaista. Aallon aikana asiantuntijoita oli ainakin 60 eri maasta. YK:n alainen OPCW perustettiin tasan 21 vuotta sitten, huhtikuussa 1997. Tavoitteena oli tyhjentää maailma kemiallisista aseista kymmenessä vuodessa. Työ on yhä kesken. Nyt organisaatio valvoo kieltosopimuksen noudattamista ja todentaa kemiallisten aseiden käytön, mikäli sellaisesta on epäilyjä. –Minun aikanani se oli sellaista inventaariota. Laskettiin aseita, säiliöitä ja tankkeja. Sitten tarkastettiin, vastasiko määrä meille annettua ilmoitusta. Seuraavilla tarkastuskerroilla katsottiin, vähenivätkö aseet sovitun mukaisesti. Myös tuotantolaitoksia ja hävityslaitoksia valvottiin. Piti varmistaa esimerkiksi se, että hävityslaitoksiin tuoduista raketeista tyhjennetään nesteet, jotka tuhotaan lopuksi polttouunissa. Parin vuoden työskentelyaikanaan Aalto teki tarkastuksia useaan otteeseen Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Kävi hän myös Kiinassa ja Japanissa. Nykyään asetarkastajan työ on aiempaa monimutkaisempaa. Kiellosta huolimatta kemiallisia aseita käytetään ja varastoidaan edelleen. Niitä saatetaan myös valmistaa kemianteollisuudessa, jota on aseteollisuutta vaikeampaa valvoa. Toissa viikolla Syyriassa tapahtunut kaasuisku on yksi osoitus tilanteen hankaluudesta. Samalla kun länsivallat, Venäjä ja Syyria väittelevät siitä, tehtiinkö kaasuisku vai ei, puolueettomille osapuolille ei anneta mahdollisuutta tutkia asiaa. Yhdysvallat teki vastaiskunsa ennen kuin OPCW:n tarkastajat pääsivät tapahtumapaikalle. Nyt osa todisteista on saattanut jo tuhoutua, Aalto pohtii. –Mitä pidempään kestää, että tutkinta voidaan aloittaa, sen hankalammaksi todistusaineiden kerääminen käy. YK:n alainen kemiallisten aseiden kieltojärjestö. Perustettiin, kun kansainvälinen kemiallisten aseiden kieltosopimus astui voimaan vuonna 1997. Järjestöön kuuluu 98 prosenttia maailman valtioista eli kaikki, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet kieltosopimuksen. Organisaatio valvoo kemiallisten aseiden kieltosopimuksen noudattamista ja todentaa kemiallisten aseiden käytön. Syyllisten löytäminen ei kuulu järjestön työhön.