Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kevätistuttajan vihollinen on kylmä yö – Näillä vinkeillä otat hallan haltuun

Kevät on usein oikukas ja hyytävän kylmä. Yöpakkasen voi havaita lämpömittariin vilkaisemalla, mutta maan pinnassa esiintyvä hallaa se ei näytä. Hallaa voi esiintyä kasvukauden jo alettua, eli kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi +5 asteen yläpuolella. Hallan hiipiessä lämpötila maan pinnalla käväisee pakkasella, vaikka ilman asteet ovat plussalla, sillä maanpinta jäähtyy ja lämpenee nopeammin kuin ilma. ”Alavilla mailla hallanvaara”-varoitus kertoo, ettei halla puraise kaikkia maastoja samalla voimalla. Laaksossa ja aukeilla mailla on kylmää, koska fysiikan lakien mukaan raskas kylmä ilma valuu alaspäin. Kukkulalla ja meren tai suurten järvien äärellä on lämpimämpää. Hallanvaarasta pysyy selvillä sääennustuksia seuraamalla, mutta lisäksi tarvitaan oman kotiseudun ilmaston ja oman tontin maastomuotojen tuntemusta. Nyrkkisääntö: Kun yö on selkeä ja heikkotuulinen ja mittarissa on +4 astetta tai vähemmän, maanpinnalla esiintyy hallaa. Hallan osuessa kohdalle kasvusto, kukinta ja sato voivat saada pahasti siipeensä tai mennä kokonaan pilalle. Avomaaviljelijät torjuvat hallaöitä sadettamalla ja hallaharsoilla, ja saman voi tehdä kotipuutarhuri. Kylmyyttä vastaan kannattaa varautua jo päivällä eikä vasta illan tullen. Maa kastellaan päivällä ja hallaharso levitetään paikalle maan ollessa vielä lämmin. Varman päälle pelaava taittelee harson moninkerroin. Kotipuutarhan mittakaavassa kasveja voi myös kantaa sisälle turvaan. Jos käytettävissä ei ole hallaharsoa, mikä tahansa peitto on tyhjää parempi. Kasvien suojaksi voi asetella esimerkiksi sanomalehtiä tai pahvilaatikoita. Pölytä ravistelemalla Parvekelasitus aikaistaa sesonkia merkittävästi. Etelässä kautta voi aloitella usein jo toukokuun alussa. Jos käytössä on avoparveke tai ensimmäisen kerroksen patio, on parasta seurailla tilannetta. Kesäkuun 10. päivä on perinteinen rajapyykki, jonka jälkeen on melko turvallista istuttaa kesäkukat ulos. Puutarhaliiton mukaan kevään ja alkukesän hallat ja viileys haittaavat monien kasvien kasvuun lähdön lisäksi pölyttävien hyönteisten aktiivisuutta. Jos kukat eivät pölyty kunnolla, sato jää vähäiseksi. Silloin kotipuutarhurin on syytä huolehtia kasvien pölyttämisestä itse, esimerkiksi ravistelemalla kasvustoja. Tontilla kasvava ja sitä ympäröivä kasvillisuus vaikuttaa merkittävästi pienilmastoon. Havupuiden reunustamat aukeiden pohjois- ja itäreunat ovat päiväsaikaan erityisen lämpimiä. Puiden alla kasvi on parhaiten suojassa sekä kovilta pakkasilta että halloilta; toisaalta päivällä varjoisuudesta on sille haittaa. Unelmapaikkana lounaisrinne Kasvukautta voi pidentää myös erilaisilla maan katteilla, jotka suojaavat kasvukauden ääri-ilmiöiltä, kuten kylmyydeltä, tuulilta ja rankkasateilta. Maalajillakin on merkitystä. Muokatut maat ja mineraalimaat ovat vähemmän hallanarkoja, turvemaat tai heinikot alttiimpia. Mikä sitten olisi paras mahdollinen puutarhan paikka? Ilmatieteen laitoksen mukaan paikallisilmastollinen ihannepaikka puutarhalle voisi olla järveen viettävä lounaisrinne hietamaalla, ylä- eli koillispuolellaan havumetsä. Puiden ja pensaiden avuksi Huikaiseva kevätaurinko ja jäinen maa – tämäyhdistelmä koituu monen ikivihreän kasvin kohtaloksi. Ikivihreät kasvit, kuten tuijat ja alppiruusut, haihduttavat auringon voimasta, mutta juuret eivät saa vettä jäisestä maasta. Lehdet ja neulaset ruskettuvat pilalle, ja pahimmillaan kasvi kuolee. Vaarassa ovat myös nuoret hedelmäpuut. Kun aurinko lämmittää ja yöpakkanen jäädyttää runkoja, syntyy helposti halkeamia. Varttuneemmat puut ovat rungoiltaan jo paksuuntuneita ja paremmin suojassa yö- ja päivälämpötilojen rajulta vaihtelulta. Kasvit voi suojata säkki- tai varjostuskankaalla. Se suojaa verkkosuojusta paremmin myös kuivattavalta tuulelta. Aina koko kasvin huputus ei ole tarpeen. Pihamaalla sopivasti sijaitsevan tuijarivistön voi suojata myös etelänpuoleisella kangasseinämällä. Matalat havut voi suojata luomusti kuusenhavuilla ja pakkaslumella. Jos pakkassuojaus tuntuu painavan kasvia lyttyyn, sen ympärille voi nikkaroida puukehikon. Talvisuojat voi ottaa pois vasta yöpakkasten hellitettyä ja maan sulettua. Sulamista voi halutessaan jouduttaa kastelemalla juuriston aluetta lämpimällä vedellä. Puiden runkoja voi suojata pakkaspeitteellä, mutta ilman on päästävä kiertämään suojauksen ylä- ja alapäästä, jotta rungolle ei tiivisty kosteutta. Toinen keino on käyttää puutarhamyymälöissä myytävää rungonvalkaisuainetta. Kätevä valmistaa aineen itse Marttojen ohjeella: Sekoita 5 litraa vettä, 5 litraa rasvatonta maitoa ja 2 kiloa sammutettua kalkkia.