Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Puuseppä rakensi kotiinsa katon vanerista – puoliso oli aluksi epäluuloinen, mutta lopputuloksesta tulikin "tolkuttoman hieno"

Kruunu katossa on katsemagneetti, mutta tässä kodissa katto itsessäänkään ei jää sivuosaan. Päinvastoin, katse viipyy katossa ihastellen vuorotellen etenevää tasaista ladontaa. Vanerikaton kotiinsa rakentanut puuseppä Pete Saaristo toteaa, että sitten kun vauhtiin pääsi, oli katon asentaminen todella helppoa. –Vuonna 1955 rakennettu talo oli täysin alkuperäisessä kunnossa. Halusimme kunnioittaa talon henkeä ja jatkaa samankaltaisella tyylillä, Saaristo kertoo. Tanja Salminen muistelee olleensa hieman epäluuloinen kuullessaan puolisonsa vanerikattosuunnitelmista. –Rehellisesti sanottuna minulla oli aivan väärä käsitys vanerista, sillä kuvittelin sen olevan varastomateriaalia. Katosta tulikin aivan tolkuttoman hieno. 60 x 60 senttimetrin kokoiset, koivuvaneriset kattolevyt ovat ympäripontattuja ja 12 milliä paksuja. Hiottu ja käsitelty pinta tuovat esiin koivun parhaat puolet, mutta Saaristo muistuttaa, ettei moni silti tunnista vaneria, vaikka istuisi sen päällä. Kaukaa katsottuna vanerin viilukerrokset paljastava reuna ikään kuin menettää raitansa. –Pinta voi olla viilutettu, laminoitu, lakattu tai maalattu. Vaneri on monipuolinen materiaali. Sopivassa paikassa sen voi ja täytyykin antaa olla vaneria eli materiaali saa näkyä. Vaneri on myös kestävää. Saaristo kertoo vanerisista kaappirungoista, jotka on tehty 15 vuotta sitten ja jotka ovat edelleen kuin eilen asennettuja. –Vaneri on väriltään neutraali ja miellyttää siksi monia, varsinkin skandinaavisesta tyylisuunnasta pitäviä. Kestävyyden lisäksi Saariston mielestä vaneri on laadukasta ja ekologista. –Hyvä koivuvaneri on laadukasta ja siitä saa hienoja kalusteita. Monien mielestä puu on miellyttävä ja hyvää mieltä tuottava materiaali, onhan se luonnontuote. Saaristo tietää mistä puhuu, sillä puuseppänä ja yrittäjänä hän käsittelee puuta ja puujalosteita työkseen. Vanerin lisäksi puusepän käsissä nähdään massiivipuumateriaaleja, kuten tammea, saarnea, pähkinää ja jalavaa. 20 vuotta puuseppänä ja niistä vajaa kymmenen viimeisintä vuotta Saaren Puusepät Oy:n toimitusjohtajana Saaristo on nähnyt vanerin suosion aaltoliikkeen. –Varsinkin julkisissa tiloissa vanerin suosio on vakiintunut, mutta on hienoa nähdä, että vaneri löytää myös koteihin. Tamperelaisen Puutyöliike Ojasen työtiloissa ovat työn alla ravintolan tilaamat vaneriset patterisuojukset, jotka odottavat vielä maalausta. Samassa tilassa on lisää merkillisiä laatikoita. –Ne ovat linja-autoihin tulevia kotelo-osia, kertoo Ari Kotajärvi . Vanerilla on siis taipumusta jäädä piiloon, eikä monella kuluttajalle olekaan käsitystä materiaalin monikäyttöisyydestä. Puutyöliikkeessä pienetkin hukkapalat hyödynnetään esimerkiksi liimapuristuksen kehyksenä. –Monen huonekalun sielu on tehty vanerista, mutta pinnoitettu päällimmäinen kerros johtaa harhaan, kertoo Minna Ojanen . Puutyöliikkeessä vaneria käsitellään viikoittain, mutta kokonaistyömäärästä vanerin osuus on noin kymmenen prosenttia. Ojasen mukaan materiaalin käyttö on kuitenkin lisääntynyt paljon, sillä suunnittelijat ja arkkitehdit tilaavat erilaisia sisustusratkaisuja ja kiintokalusteita juuri vanerista. Materiaalin suosio on aaltoliikkeessä. Yrittäjäkaksikko muistaa tuoreeltaan ajan, jolloin vaneria ei käytetty juuri lainkaan. –Siitä on kuitenkin tullut mielenkiintoinen lisäelementti, sillä esimerkiksi kimpilevy on hyvinkin suosittu keittiökaappien rungoissa. Kimpilevy on sorvatulla koivuviilulla pinnoitettu rimalevy. Kuluttaja ei välttämättä aina osaa tehdä eroa myöskään viilutetun lastulevyn ja vanerin välillä. –Monelle on myös yllätys, että vanerilla on kuin kasetin tavoin A- ja B-puoli. Toinen on virheettömän sileä, ja kun vanerilevyn kääntää, paljastuu sieltä oksia ja paikkaamattomia kohtia. Kyse on laatuluokista, ja hyvin usein vaneri on molemmin puolin virheetöntä, Ojanen kertoo. Vaneri valmistetaan ohuista puuviiluista liimaamalla. Viilut ladotaan siten, että päällekkäisten viilujen syysuunnat ovat kohtisuorassa toisiaan vasten. Viiluja on levyssä aina pariton määrä, joten pintaviilujen syysuunta on sama. Perusvanereihin kuuluvat koivu-, seka- ja havupuuvanerit, joista selvästi suosituin on koivuvaneri. Vanerilla on vankka asema käyttökohteissa, joissa levyltä vaaditaan rakenteellista lujuutta ja kosteuden kestävyyttä, iskunkestävyyttä tai näyttävää ulkoasua. Taivuta Vanerilevy voidaan päällystää erityyppisillä pinnoitteilla, joilla parannetaan vanerin kulutus-, iskun-, sään- ja kemikaalinkestävyyttä sekä kitkaominaisuuksia. Yksittäisen viilun paksuus on 1,4–3,2 mm. Vanerista voidaan tehdä myös kaarevia pintoja. Tarkoitukseen soveltuvat lähinnä ohuet, mieluiten alle 10 mm paksut vanerit. Tummaa vai vaaleaa? Liimauksessa käytetään yleensä säänkestävää fenolihartsiliimaa, joka on väriltään puuviilua selvästi tummempaa. Sisäkäyttöön tarkoitetuissa levyissä voidaan käyttää myös vaaleaa ureahartsiliimaa. Väritöntä liimaa käytetään kohteissa joissa liimasauman ei haluta erottuvan, mutta se ei kuitenkaan kestä hankalia kosteusolosuhteita. 11 milj. m3 Vuosikymmenessä vanerintuotannon määrä on maailmanlaajuisesti puolittunut noin 11 miljoonaan kuutiometriin. Kehitys on johtunut vanerin korvaamisesta halvemmilla tuotteilla. Kiina on maailman suurin vanerintuottajamaa, Pohjois-Amerikka toiseksi suurin. Kaakkois-Aasian tärkeimmät vanerituottajamaat ovat Indonesia ja Malesia. Venäjä on vahva vaneriteollisuusalue, jolla on vanerinvalmistuksessa pitkät perinteet ja suuret metsävarat. Suomessa vaneria valmistavat muun muassa UPM (Plywood), Metsä Wood, Koskisen Oy ja Riga Wood Finland. Lähde: Metsäasiantuntija Anu Islander / Metsäteollisuus ry ja Debora