Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suomen talvessakin voi kasvattaa vihanneksia ekologisesti – Näin Härkälän puutarhassa huomioidaan ympäristö

Onko ympäristöystävällisempää syödä talvisin kotimaisia kasvihuonevihanneksia vai tuontitavaraa etelän maista? Kotimaisten vihannesten ekologisuutta rasittaa talvisin kasvihuoneiden suuri energiantarve. Kaukomailta tuotavien vihannesten nurjana puolena taas on ainakin kuljetuksen hiilijalanjälki. Vastaus alussa olevaan kysymykseen riippuu paljon laskijasta ja laskentatavasta, mutta kotimaisesta kasvihuonetuotannosta on mahdollista tehdä varsin ympäristöystävällistä. Haasteeseen on tartuttu esimerkiksi Härkälän Puutarhassa. –Viimeisimpänä uudistuksena vaihdoimme vihreään sähköön. Nyt kasvihuoneiden energiantarve katetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla, sanoo puutarhan yrittäjä Mikko Härkälä . Puutarhassa kuluu sähköä vuositasolla noin 5 000 megawattituntia, ja se tuotetaan kokonaan vesi-, aurinko- ja tuulivoimalla. Yritys maksaa vihreästä sähköstä hieman enemmän kuin se maksaisi tavallisesta sähköstä, mutta hintaero on yrittäjän mukaan pieni, vain 1,2 prosenttia. Tomaatit kasvavat kasvihuoneen trooppisessa ilmastossa vauhdilla. Kerran vuodessa vaihdettavat taimet ehtivät kasvaa elinkaarensa aikana vartta jopa 15–20 metriä. Osaltaan kasvua vauhdittaa myös ulkoilmaan verrattuna kolminkertainen hiilioksidipitoisuus. Lämpönsä noin hehtaarin kokoinen kasvihuone saa viitisen vuotta sitten rakennetusta 1,5 megawatin hakevoimalasta. Hake tulee lähiseudun metsistä, jolloin sen kuljetuksen aiheuttama hiilijalanjälki jää mahdollisimman pieneksi. –Aiemmin kasvihuoneemme lämmitettiin nestekaasulla. Ympäristöystävällisyys ei ollut ainoa syy vaihtaa uusiutuvaan energiaan, sillä hakelämpö on moneen muuhun lämmitysmuotoon verrattuna myös edullista. Haketta Härkälän kasvihuoneiden lämmittämiseen kuluu vuodessa noin 6 000–7 000 kuutiota. Tomaattihuoneen seinustalla olevassa pahvilaatikossa käy kova kuhina. Laatikko on kimalaispesä, ja kimalaisten tehtävänä on pölyttää tomaattien kukat. –Ihan keskitalvella pölytys joudutaan hoitamaan täristämällä taimia kepillä, koska kimalaiset ovat silloin aika laiskoja, kertoo Härkälän puutarhan 1970-luvulla perustanut Olli Härkälä . Kimalaiset eivät ole ainoita ötököitä, joita puutarhalle tuodaan. Hyönteisiä käytetään kasvihuoneissa myös biologiseen tuholaistorjuntaan. Ne korvaavat kemialliset torjunta-aineet. –Käytämme täysin biologisia torjuntakeinoja, Mikko Härkälä sanoo. Salaattihuoneen lämpötila on vähän tomaatti- ja kurkkuhuoneita viileämpi. Erilaiset salaatit kasvavat kouruissa, joissa virtaa kasteluvesi. Vesikierto on suljettu, eli vesi puhdistetaan ja käytetään uudelleen. Näin vedentarve vähenee ja kasteluveden sisältämien ravinteiden pääsy luontoon estyy. Mikko Härkälä nostaa yhden salaatin ylös kourusta. Sen juuresta paljastuu turveruukku. –Monet kasvihuoneet käyttävät muoviruukkuja. Niiden käyttäminen tulisi paljon halvemmaksi, mutta turveruukun voi nakata kotona biojäteastiaan. Muovin käyttöä on pyritty vähentämään myös siirtymällä kartongista valmistettuihin tomaattirasioihin. Vihannekset kuljetetaan puutarhalta uudelleen käytettävissä muovilaatikoissa. Vanhimmat kierrossa olevat laatikot ovat vuodelta 1987. –Muovilaatikoiden avulla vuodessa säästyy noin 150 000 kertakäyttöistä pahvilaatikkoa, Olli Härkälä kertoo. Tuotteita ei varastoida, vaan ne toimitetaan suoraan asiakkaille. Näin kylmävarastointiin ei kulu juurikaan energiaa. Energiaa säästyy myös tehokkaassa logistiikkaketjussa. –Nämä eivät kierrä Helsingin kautta. Tuotteet kuljetaan suoraan kauppoihin, jotka ovat noin 60 kilometrin säteellä puutarhasta. Pori ja Rauma ovat kaukaisimmat paikat, joihin tuotteitamme viedään, Mikko Härkälä sanoo. Vaikka Härkälän puutarhassa on tehty paljon ympäristöystävällisyyden eteen, on kehitettävääkin edelleen. Yksi kehittämiskohde liittyy kasvihuoneiden valaisuun. –Käytämme pääasiassa suurpainenatriumlamppuja, jotka ovat yleisesti käytössä kasvihuoneissa. Ne ovat siitä huonoja, että iso osa niiden käyttämästä sähköstä muuttuu lämmöksi, Olli Härkälä sanoo. Hyötysuhteeltaan parempia led-valaisimiakin puutarhalla on hänen mukaansa kokeiltu. –Led-tekniikka kehittyy ja hinnat laskevat niin nopeasti, ettemme ole vielä uskaltaneet lähteä niihin isommassa mittakaavassa investoimaan.