Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista on varaa kiristää – Migri hylkää runsaasti poliisin esityksiä

Suomesta on viimeksi kuluneen vuoden aikana karkotettu 101 rikoksiin syyllistynyttä ulkomaalaista. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan heistä valtaosa oli nuoria 18–34-vuotiaita miehiä. Ylivoimaisesti eniten karkotetuista oli Irakin kansalaisia (29). Seuraaviksi tulevat somalit (14), venäläiset (8) ja virolaiset (6). Kaikkiaan Suomi karkotti 38 maan kansalaisia. Turvapaikanhakijoiden vyöry vuonna 2015 muutti tilannetta merkittävästi. Vielä vuonna 2014 Suomi karkotti maasta 250 ihmistä, heistä valtaosan juuri vakavien rikosten takia. Silloin eniten karkotettiin venäläisiä. Satakunnan Kansa kertoi viime viikolla (SK 17.2.), kuinka syyllistyminen rikokseen hidastaa ulkomaalaisten toivetta saada Suomen kansalaisuus. Migri ottaa kansalaisuusarviossa huomioon lainvoimaiset rikostuomiot vähintään viiden vuoden ajalta. Kynnys on erittäin matala. Alarajana ovat rikokset, joista on tuomittu vähintään 30 päiväsakkoa. Jo perusmuotoinen rattijuopumus ylittää tämän rajan. Migri on pitänyt tiukkaa linjaa kansalaisuushakemusten käsittelyssä jo vuosia. Tämä on maan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta ehdottomasti oikein. Rikostilastot viime vuodelta kertovat edelleen huolestuttavia tietoja ulkomaalaisten tekemiksi epäillyistä rikoksista. Esimerkiksi seksuaalirikoksissa joka neljäs epäilty – kaikkiaan noin 600 epäiltyä – oli ulkomaalainen. Lähes 300:a heistä epäiltiin raiskauksesta. Ulkomaalaislain mukaan maasta voidaan karkottaa ulkomaan kansalainen, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta enimmäisrangaistus on vähintään vuosi vankeutta, tai jos hän on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. Tuomion ei siis tarvitse olla edes vuotta vankeutta. Käytännössä läheskään kaikki poliisin karkotusesitykset eivät mene läpi. Siitä kertovat Migrin karkotustilastot viimeksi kuluneelta 12 kuukaudelta: 101 karkotetun vastapainoksi 54:ää eli noin kolmasosaa rikoksiin syyllistyneistä ulkomaalaisista ei karkotettu. Migrin mukaan kokonaisharkinta ratkaisee. Esimerkiksi avioituminen Suomen kansalaisen kanssa voi olla este karkotukselle.